» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkein oikeus käsitteli tapauksessa KKO:2012:42 yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsyn edellytyksiä. Lähtökohtaisesti yksi velkajärjestelyn esteistä on velkojen rikosperusteisuus. Esteperusteesta huolimatta velkaärjestelyä voivat toisinaan puoltaa painavat syyt. Tapauksessa A haki käräjäoikeudelta velkajärjestelyyn pääsyä ja verohallinto suurimpana velkojana vastusti hakemusta. Käräjäoikeus katsoi ensimmäisenä oikeusasteena, että velkajärjestelylle oli esteperusteesta huolimata painavat syyt ottaen huomioon velkaantumisesta kulunut aika ja velkajärjestelyyn pääsyn suuri hyöty A:lle ja tämän perheelle. Maksuohjelman vahvistamista puolsi toisaalta sekin seikka, että asian taloudellinen merkitys verohallinnolle oli vähäinen. Vastaperusteena käräjäoikeus myönsi, että A ei ollut ryhtynyt lainkaan velkojen takaisinmaksamiseen. Verohallinnon valittaessa käräjäoikeuden myönteisestä päätöksestä hovioikeuteen, oli hovioikeuden enemmistö samoilla linjoilla käräjätuomarin kanssa. Lisäperusteluna hovioikeus toi esille sen tosiasian, että A oli ulosotossa todettu muutenkin maksukyvyttömäksi, jolloin velkojen suorittaminen täysimääräisesti oli epätodennäköistä. Hovioikeus piti käräjäoikeuden A:lle vahvistaman maksuohjelman voimassa.
Hovioikeuden jäsenen eriävän kannan mukaan monet seikat kyllä puolsivat velkajärjestelyä, mutta painavat syyt eivät silti täyttyneet. Jäsenen mielestä rikosten laatu ja velkojen määrä, olemattomat lyhennykset ja A:n nuori ikä puhuivat velkajärjestelyyn pääsyä vastaan. Mitä nuorempi velkajärjestelyn hakija on, sitä todennäköisemmin hänellä on yleensä mahdollisuuksia kohentaa tulotasoaan kouluttautumalla ja hakemalla hyväpalkkaista työtä. Tapauksen erityisolosuhteet on luonnollisesti aina huomioitava kokonaisharkinnassa. Esimerkiksi sairaus voi estää nuorta henkilöä kohentamasta tulotasoaan merkittävästi.
KKO keskittyi harkinnassaan siihen, oliko tapauksessa käsillä painavat syyt velkajärjestelylle selvästä esteperusteesta huolimatta. Painavia syitä arvioitaessa huomioon on otettava velkaantumisesta kulunut aika, velallisen toimet velkojen maksamiseksi, muut velallisen olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys asianosaisille. Alemmat oikeusasteet olivat jo melko asiallisesti käsitelleet näitä kysymyksiä, ja päätyneet siihen lopputulokseen, että asiassa vallitsivat painavat syyt maksuohjelman vahvistamiselle. KKO huomioi kuitenkin erityisesti sen, että kun kyse on velkojen perustumisesta törkeään rikokseen, edellyttää velkajärjestelyyn pääsy velalliselta pitkäakaista yhteistyötä velkojien kanssa. Velallisen on ikään kuin tullut osoittaa katumusta velkaantumisesta ja ryhtyä vapaaehtoisesti velkojen takaisinmaksuun.
A:n talousrikokset ovat olleet laadultaan törkeitä. KKO:n mukaan A ei ollut suorittanut velkojaan siten vapaaehtoisesti, että velkajärjestely voitaisiin myöntää tekojen erityisestä moitittavuudesta huolimatta. Velkaantumisesta kulunut pitkä aika puolsi sinällään velkajärjestelyn myöntäimstä, mutta velallisen toimet tai velkajärjestelyn vähäinen vaikutus velkojan oikeuksiin eivät puhuneet velkajärjestelyn piiriin pääsyn puolesta. KKO:n mielestä A olisi pystynyt halutessaan nostamaan tulotasoaan ravintola-alalla siten, että velkojat olisivat saaneet suorituksia saatavilleen. Näiden näkökohtien vuoksi tapauksessa ei katsottu olevan painavia syitä myöntää velkajärjestelyä esteperusteesta huolimatta. KKO kumosi hovioikeuden päätöksen ja hylkäsi A:n velkajärjestelyhakemuksen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa