- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
1. Kun päämies ei tahdo edunvalvontaan
Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Vaikka henkilö vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Edunvalvontaan esitettyä on aina kuultava. Kuuleminen voi koskea niin edunvalvonnan tarvetta kuin edunvalvojan henkilöäkin. Kuulemisesta voidaan luopua vain, mikäli henkilö ei ymmärrä asian merkitystä. Jos todetaan vastustamiselle riittävä aihe, eivätkä henkilön tila ja edunvalvonnan tarve anna aihetta jättää vastustaminen huomiotta, hakemus on hylättävä. Vaikka henkilö olisi lääketieteellisesti edunvalvonnan tarpeessa, merkityksellistä on, voidaanko henkilön asioita ja omaisuutta hoitaa muulla tavalla kuin edunvalvontaan määräämisellä. Omaisuus ja sijoitukset saattavat olla jo esimerkiksi tarpeeksi hyvin pankin hoidossa. Toisaalta pelkät taloudelliset vaikeudet eivät yksinään riitä edunvalvojan määräämiseen, mikäli lääketieteellistä syytä edunvalvontaan määräämiselle ei ole. Ainoastaan perillisten huoli "perinnön hukkaamisesta" ei ole syy määrätä edunvalvojaa.
2. Edunvalvonta yleensä
Virallisilla edunvalvojilla on usein paljon asiakkaita, eikä heillä välttämättä ole riittävästi aikaa paneutua yksittäisen ihmisen asioihin. Kun henkilöllä on virallinen edunvalvoja, suurten hankintojen tekeminen on monimutkaista. Myös omaisuuden myymiseen menee aikaa, sillä edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen luvan kiinteän omaisuuden luovuttamiseen ja lupaprosessissa voi mennä aikaa.
3. Päämiehen ja edunvalvojan erimielisyydet
Edunvalvojan ja päämiehen välille voi syntyä erimielisyyksiä. Ennen kuin edunvalvoja päättää päämiehelleen tärkeästä asiasta, hänen on tiedusteltava tämän mielipidettä, jos se on päämiehen tilaan nähden mahdollista. Yleensä edunvalvoja määrätään edustamaan henkilöä tämän taloudellisissa asioissa. Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestä myös tämän henkilöä koskevissa asioissa ainoastaan, jos päämies itse ei ymmärrä asian merkitystä. Päämiehen toimintakelpoisuutta voidaan myös rajata siten, että hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa tai että hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan. Viimeksi mainitussa tilanteessa vain edunvalvojalla on kelpoisuus tietyn oikeustoimen tekemiseen. Päämies voidaan myös julistaa vajaavaltaiseksi. Edunvalvojan on pidettävä päämies ajan tasalla tekemistään toimista ja esimerkiksi pankkitilien saldoista. Käytännössä päämiehet valittavat holhousviranomaiselle juuri tiedottamisen vähäisyydestä ja käyttövarojen saannista. Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten. Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Jos päämies ja edunvalvoja ovat jatkuvasti erimielisiä, voi edunvalvojan vaihtaminen olla aiheellista.
4. Omaisuuden myyminen
Entäpä jos edunvalvoja tahtoo myydä päämiehen omaisuutta, mutta päämies vastustaa myymistä? Samoin kuin edunvalvoja voidaan määrätä henkilön vastustuksesta huolimatta, voidaan oikeustoimi suorittaa päämiehen vastustuksesta huolimatta, jos vastustamiselle ei päämiehen tila ja olosuhteet huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Lähtökohtana on päämiehen mielipiteen kunnioittaminen, mutta jos päämiehen etu ehdottomasti vaatii omaisuuden myymistä, voidaan myyntilupaan suostua. Vaikea tilanne on edessä, kun vanhus on pysyvästi laitoshoidossa, ja hoitolaitosmaksut vaatisivat omakotitalokiinteistön tai asunto-osakkeiden myymistä, mutta vanhus kieltää myymisen. Edunvalvoja tarvitsee ensinnäkin kiinteän omaisuuden tai asunto-osakkeiden luovuttamiseen holhousviranomaisen luvan. Pääsääntönä on, että holhousviranomaisen on kuultava päämiestä edunvalvojan tekemän lupahakemuksen johdosta. Myös päämiestä, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on kuultava. Kuuleminen voidaan jättää tekemättä, jos päämiestä ei voida ymmärtämättömyyden tai terveydentilan vuoksi kuulla. Lupa voidaan siis myöntää, jos oikeustoimi tai toimenpide, johon lupaa haetaan, on päämiehen edun
mukainen.
Entäpä jos henkilö itse haluaa tehdä kaupan, esimerkiksi myydä kiinteistön, mutta edunvalvoja vastustaa myyntiä esimerkiksi sillä perusteella, että kauppahinta on liian alhainen? Tällainen syy voi olla asianmukainen. Asianmukainen syy ei kuitenkaan ole se, että myyminen aiheuttaisi edunvalvojalle ylimääräistä työtä. Tällöin holhousviranomainen voi tiedustella edunvalvojalta syytä kieltäytymiseen ja tarvittaessa kehottaa edunvalvojaa toimimaan päämiehen tahdon mukaisesti.
5. Kaksoisdisponoinnit
Päämiehen ja edunvalvojan rinnakkaisen kelpoisuuden takia on mahdollista, että he molemmat tekevät päämiehen varallisuudesta kilpailevia disponointeja eli määräävät samasta esineestä toisistaan tietämättä. Esimerkkinä on, että kumpikin myy päämiehen irtaimistoa kolmannelle taholle. Se, kumpi disponoinneista jää voimaan, ratkaistaan yleisten varallisuusoikeudellisten sääntöjen nojalla. Päämiehen oma disponointi voi olla pätemätön esimerkiksi puuttuvan oikeustoimikelpoisuuden vuoksi, kun päämiehen oma ymmärryskyky on ollut psyykkisen sairauden takia niin heikko, ettei hän ole ymmärtänyt riittävästi oikeustoimen tarkoitusta. Tämä on vaikea todistusoikeudellinen kysymys, joka ratkeaa lääkärintodistuksilla. Jos sekä päämiehen että edunvalvojan samaa oikeutta koskeva disponointi on sinänsä pätevä, oikeustoimien ristiriita ratkaistaan yleisten, esimerkiksi irtaimen esineen kaksoisluovutusta, koskevien sääntöjen nojalla. Merkitystä on muun muassa vilpittömällä mielellä eli sillä, onko jälkimmäisen luovutuksen saaja tiennyt tai olisiko hänen pitänyt tietää aikaisemmasta luovutuksesta. Vilpittömän mielen vaatimus kohdistuu siis aikaisemman luovutuksen eikä edunvalvojan määräämisen olemassaoloon.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa