Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvojan kelpoisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Holhoustoimilaki säätää, että edunvalvojan tulee olla täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö. Jos tuomioistuin määrää henkilölle edunvalvojan, hänen tulee olla tehtävään sopiva henkilö, joka on suostunut toimimaan toisen henkilön edunvalvojana. Edunvalvojan tulee taidoiltaan ja kokemukseltaan soveltua edunvalvojaksi ja muun ohella sopia edunvalvojan tehtäviin edunvalvonnan tehtävien laatu ja laajuus huomioon ottaen. Koska edunvalvoja hoitaa päämiehensä taloudellisia asioita, taidokas taloudellisten asioiden hoitaminen ja kokemus niiden hoidosta ovat edunvalvojalle tärkeitä ominaisuuksia.

Alaikäisen lapsen vanhemmat eli huoltajat toimivat lapsen edunvalvojina. Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, hänestä tulee edunvalvoja täyttäessään 18 vuotta. Tuomioistuin määrää muun henkilön lapsen edunvalvojaksi, jos vanhempi ei ole kelpoinen toimimaan lapsensa edunvalvojana. Holhousviranomainen hakee käräjäoikeudelta edunvalvojan määräämistä. Lapsen vanhempi on kelpoinen toimimaan lapsen edunvalvojana, kunnes lapsi täyttää 18-vuotta. Muu määrätty edunvalvoja on kelpoinen toimimaan edunvalvojana, jos edunvalvontamääräys on voimassa toistaiseksi, määräaikaisessa edunvalvonnassa määräajan päättymiseen asti tai jos edunvalvoja on määrätty tietyn tehtävän suorittamiseksi, tehtävän suorittamiseen asti.

Edunvalvoja voidaan vapauttaa tehtävistään tuomioistuimen päätöksellä, jos edunvalvoja ei tehtävien hoitoon enää kykene tai muutoin sovi, tai jos on olemassa muu erityinen syy vapauttaa edunvalvoja tehtäviensä hoidosta. Edunvalvoja voidaan myös vapauttaa tehtävistä omasta pyynnöstään, mutta alaikäisen vanhemman vapauttaminen edunvalvontatehtävistä vaatii erityisen syyn. Holhousviranomainen voi tuomioistuimen ohella vapauttaa muun edunvalvojan kuin lapsen vanhemman edunvalvojan tehtävistä, jos edunvalvoja sitä pyytää, ja samalla holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan jatkamaan tehtävissään kunnes uusi lapselle on määrätty uusi edunvalvoja.

Edunvalvontatehtävät lakkaa, kun edunvalvontavaltuutus päättyy, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, kun edunvalvottava kuolee, kun edunvalvoja julistetaan vajaavaltaiseksi tai vapautetaan muuten tehtävistään tai jos edunvalvoja on määrätty muualla kuin Suomessa ja tämä päätös tunnustetaan Suomessa.

Holhoustoimilain mukana edunvalvoja on kelpoinen edustamaan päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa, jos tuomioistuin ei ole muuten määrännyt edunvalvojan tehtävää antaessaan tai laissa ei ole toisin säädetty. Edunvalvoja voi myös tuomioistuimen määräyksellä edustaa päämiestään tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. Edunvalvoja ei kuitenkaan ole edustusvaltaa asiassa, josta on erikseen säädetty laissa, kuten edunvalvoja ei voi antaa päämiehen puolesta suostumusta avioliittoon, adoptioon, isyyden tunnustamiseen eikä hyväksyä isyyden tunnustamista. Edunvalvoja ei ole myöskään kelpoinen tekemään päämiehen puolesta testamenttia eikä peruuttamaan testamenttia, tai muutoin edustamaan tämän kaltaisissa henkilökohtaisissa asioissa päämiestä. Edunvalvoja ei myöskään ole kelpoinen lahjoittamaan päämiehensä omaisuutta. Edunvalvojan tulee toimia edunvalvontatehtävissään niin, ettei hän ylitä kelpoisuuttaan ja hänellä on aina yhteistoimintavelvollisuus edunvalvottavansa kanssa. Päämiestä on kuultava tehdessä päätöksiä hänen asioistaan. Päämiehen mielipiteelle on aina annettava merkitystä, jos hän kykenee riittävästi ymmärtämään asian merkityksen.

Asiassa, jossa edunvalvoja on itse vastapuolena päämiehensä asiassa, hän ei saa edustaa päämiestään, eikä myöskään silloin, kun joku toinen hänen edunvalvottavistaan on päämiehen vastapuolena. Jos edunvalvojan puoliso tai lapsi on edunvalvojan päämiehen vastapuolena, ei edunvalvoja saa edustaa päämiestä. Sisarusten yhteinen edunvalvoja voi toimia kaikkien edustajana perinnönjaossa, jos sisarusten edut eivät ole ristiriidassa keskenään perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten johdosta. Edunvalvoja ei ole kelpoinen edustamaan päämiestään, kun vastapuolena on edunvalvojan lapsen puoliso tai hänen puolisonsa lapsi tai tämän lapsen puoliso, edunvalvojan oma tai hänen puolisonsa lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai heidän puolisonsa taikka sisaruksen lapsi tai edunvalvojan täti tai setä.

Jos edunvalvoja tekee oikeustoimia päämiehen puolesta, joihin edunvalvojalla ei ole ollut kelpoisuutta, oikeustoimet eivät sido päämiestä. Kelpoisuus voi ylittyä esimerkiksi silloin, kun edunvalvoja on ollut esteellinen edustamaan päämiestään.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa