Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontapalkkio

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Edunvalvonta on työtä, jonka tekemisestä tulee saada palkkio. Edunvalvojalla on lähtökohtaisesti oikeus saada tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio päämiehensä varoista. Poikkeuksena tähän on, jos päämiehen tulot ovat palkkion perimisen ajalta riittävän pienet. Tällöin edunvalvoja ei ole oikeutettu palkkioon. Lisäksi edunvalvojalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus kuluista, jotka ovat aiheutuneet tälle edunvalvontatoimen johdosta. 

Alaikäisen huoltajat ovat suoraan lain nojalla lapsensa edunvalvojia. Vanhemman ja lapsen välisen suhteen luonteesta johtuen alle 18-vuotiaalla ei ole velvollisuutta maksaa edunvalvojana toimivalle huoltajalleen edunvalvontapalkkiota. Kuitenkin myös alaikäisen lapsen edunvalvojana toimivalla henkilöllä on oikeus poikkeustapauksissa saada mahdollisuuksien mukaan kohtuullinen korvaus holhoustoimestaan lapsen varoista.

Edunvalvontapalkkio on suoritettava päämiehen omista varoista. Päämiehellä tarkoitetaan edunvalvonnan kohteena olevaa henkilöä. Palkkion määrä edunvalvojan työstä riippuu esimerkiksi siitä, kuinka pitkälle edunvalvonnalla puututaan päämiehen oikeustoimikelpoisuuteen ja omaisuuden vallintaan. Edunvalvojalla on siten tehtävän lajuuden perusteella oikeus suurempaan palkkioon vajaavaltaiseksi julistetun päämiehen omaisuudesta kuin oikeustoimikelpoisuudeltaan rajoittamattoman päämiehen varoista. 

Edunvalvonta aiheuttaa edunvalvojalle myös kuluja päämiehen puolesta toimimisesta. Kulut voivat olla kaikenlaisia työn suorittamisesta syntyviä maksuja, kuten matkakustannuksia tai omaisuuden myyntikuluja. Edunvalvojalla on aina oikeus saada korvaus työssä aiheutuneista erityisemmistä kustannuksista. Oikeus korvaukseen kuluista kuuluu myös alaikäisen vanhemmalle, mikäli lapsen omaisuuden hoitamisesta aiheutuu hänelle kuluja. Korvaus on suoritettava holhottavan varoista. Olisi kohtuutonta, jos edunvalvoja joutuisi omista rahoistaan kustantamaan pämiehen omaisuuden hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Edunvalvontapalkkio muodostuu vuotuisesta perusmaksusta ja mahdollisista lisämaksuista. Jos edunvalvoja on määrätty rajattuun tehtävään, johon ei liity yleistä velvollisuutta hoitaa päämiehen taloudellisia asioita ja omaisuutta, on hänellä oikeus saada palkkio esittämänsä kohtuullisen laskun mukaisesti. 

Edunvalvonnan perusmaksu on 440 euroa vuodessa. Perusmaksu voi kuitenkin olla tätä alhaisempi, 280 euroa, jos päämiehen vuositulot ovat yhteensä alle 14 000 euroa ja hänen varallisuutensa arvo on säädettyä varallisuusrajaa (17 478 euroa) pienempi.

Edunvalvontapalkkion lisämaksun määrä on 200 euroa, ja se peritään yleensä aina edunvalvonnan aloittamisesta aiheutuvista toimenpiteistä. Lisämaksua voidaan periä myös esimerkiksi lupaa edellyttävistä tai vaativista toimenpiteistä, ja joissakin tilanteissa lisämaksun määrä voi olla myös 300 tai 600 euroa. Muutoin omaisuuden hoitamisesta perittävän lisämaksun määrä on kaksi prosenttia hoidettavana olevan varallisuuden arvosta.

Edunvalvojan palkkio voi kokonaisuudessaan nousta korkeaksi. Sen vuoksi valtioneuvosto on katsonut, että palkkion yhteismäärä saa olla vuodessa enintään 18 prosenttia päämiehen vuosituloista. Edunvalvojalla ei ole siten oikeutta saada loputtomasti lisämaksuja päämiehen omaisuudesta. Edunvalvontapalkkio ei sisällä arvonlisäveroa.

Jos edunvalvojan tehtävä on vuotta lyhyempi aika, edunvalvojan palkkion yhteismäärä jaetaan kahdellatoista ja kerrotaan tehtävän hoitamista vastaavien kuukausien määrällä. Alle vuoden pituisen edunvalvontatehtävän palkkion määrä vastaa siis edunvalvontatehtävään käytettyä aikaa, eikä siinä edellytetä siten esimerkiksi kokonaisen vuoden ajalta perusmaksua. Edunvalvontatehtävän vajaa kuukausi katsotaan kuitenkin täydeksi kuukaudeksi. Jos siis edunvalvojan tehtävä on kestänyt esimerkiksi tammikuusta toukokuun puoleen väliin, peritään palkkio koko toukokuun ajalta, vaikka tehtävä olisi loppunut jo puolessa välissä kuukautta.

Edunvalvontapalkkion tarkka laskeminen perus- ja lisämaksuineen on käytännössä varsin monimutkaista. Lakimieheltä kannattaa varmistaa, mitä eriä vuosittaisen palkkion laskemisessa tulee ottaa huomioon, ja kuinka palkka lasketaan kirjanpidon pohjalta.

Vinkit

- Edunvalvojalla on oikeus lähtökohtaisesti saada päämiehensä varoista kohtuullinen palkkio

- Palkkio sisältää vuotuisen perusmaksun ja lisämaksun, jota voidaan periä esimerkiksi edunvalvonnan aloittamisesta aiheutuvien toimenpiteiden vuoksi

- Edunvalvojan palkkion enimmäismäärästä on säädetty erikseen ja esimerkiksi vuosittaisen perusmaksun määräksi on säädetty 440 euroa tai 280 euroa päämiehen vuosituloista riippuen

Varoitukset

- Edunvalvontapalkkion tarkka laskeminen perus- ja lisämaksuineen on käytännössä varsin monimutkaista

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa