Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvonta ja dementia

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Edunvalvoja voidaan määrätä alaikäisten lisäksi täysi-ikäisille muun muassa sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi, jos sairastunut ei kykene huolehtimaan itsestään ja siten valvomaan omia etuaan ja oikeuksiaan. Yksi edunvalvonnan tarpeen syy on dementia. Dementia on sairaus, jossa aivotoiminnot heikentyvät. Sairaus aiheuttaa muistihäiriöitä ja vaikeuttaa uuden oppimista. Dementia vaikeuttaa arjessa toimimista sekä sosiaalisista tilanteista selviytymistä. Yksi dementian muodoista on Alzheimerin tauti, jolle on tyypillistä lähimuistin heikentyminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen.

Henkilölle voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä edunvalvoja, jos henkilö ei kykene dementian vuoksi huolehtimaan itsestään ja omaisuudestaan. Edunvalvojalla on valta ja vastuu olla dementiaa sairastavan henkilön henkilökohtaisten asioiden ja varallisuuden hoitaja. Edunvalvoja voi esimerkiksi estää dementiaa sairastavaa henkilöä lahjoittamasta varallisuuttaan harkitsemattomasti. 

Jos henkilö pyytää itse edunvalvojaa ymmärtäen edunvalvonnan merkityksen, voidaan päätös antaa Digi- ja väestötietovirastosta. Holhousviranomaisen, aviopuolison tai muun läheisen laittaessa edunvalvontapyynnön vireille päätöksen tekee tuomioistuin. 

Lähtökohtaisesti edunvalvoja määrätään henkilölle, joka ei vastusta edunvalvojan hankkimista. Edunvalvoja on kuitenkin mahdollista määrätä myös henkilölle vastustuksesta huolimatta, jos edunvalvonnalle on riittävästi tarvetta eikä vastustamiselle ole dementian vuoksi riittävästi perusteita. Kun päätös tehdään, on mahdollisella aviopuolisolla oikeus tulla päätöksenteossa kuulluksi.

Aina pelkkä edunvalvojan määrääminen ei riitä dementikon varallisuuden ja oikeuksien suojelemiseen. Tällöin voidaan harkita henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamista. Tällöin henkilö voi esimerkiksi tehdä tiettyjä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa tai hänen oikeutensa tehdä tiettyjä oikeustoimia poistetaan. Äärimmillään toimintakelpoisuuden rajoittaminen tarkoittaa henkilön julistamista vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi voidaan julistaa dementiaa sairastava henkilö, jos hänen tärkeät etunsa vaarantuvat sairauden vuoksi. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta huolehtia omasta varallisuudestaan eikä hän voi tehdä esimerkiksi sopimuksia. Hän voi kuitenkin tehdä päätöksiä, jotka hän ymmärtää, sekä tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä oikeustoimia.

Henkilö voi tehdä etukäteen myös edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista järjestää omien asioiden hoitaminen ennalta sairastumisen kuten dementian varalta. Siten henkilö voi itse muun muassa valita edunvalvojansa etukäteen. Tarkempaa tietoa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta voi kysyä lakimieheltä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]