Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontavaltuutettu

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Sen lisäksi, että holhousviranomainen tai tuomioistuin voivat määrätä vajaavaltaiselle edunvalvojan, on myös mahdollista, että henkilö itse tekee edunvalvontavaltuutuksen tulevan varalle. Edunvalvontavaltuutus on oikeustoimi, jonka valtuuttaja määrää tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa asioissa, jotka koskevat tämän omaisuutta tai muita taloudellisia asioita, sekä sellaisissa asioissa, jotka koskevat valtuuttajan henkilöä ja joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään silloin, kun valtuutusta olisi käytettävä.

Edunvalvontavaltuutettuna on aina luonnollinen henkilö, eikä hänellä ole ikinä kelpoisuutta edustaa valtuuttajaa sellaisissa asioissa, jotka ovat luonteeltaan korostuneen henkilökohtaisia. Edunvalvontavaltuutettu ei esimerkiksi voi antaa valtuuttajan puolesta suostumusta avioliittoon, tunnustaa isyyttä eikä tehdä valtuuttajan puolesta testamenttia. Edunvalvontavaltuutus voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta, jolloin edunvalvontavaltuutetun kelpoisuus tulee yksilöidä edunvalvontavaltakirjassa. Valtuutetun on hoidettava tunnollisesti valtuuttajan omaisuutta ja edistettävä hänen parastaan.

Edunvalvontavaltuutetulle voidaan määrätä varavaltuutettu, mikäli valtuutettu tulee tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäviään, taikka toissijainen valtuutettu niiden tilanteiden varalle, että hän tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään tai ei ota tehtävää lainkaan vastaan tai luopuu siitä. Heihin sovelletaan samoja säännöksiä, kuin ensisijaiseen valtuutettuunkin. Edunvalvontavaltuutettu on nimettävä ja yksilöitävä edunvalvontavaltakirjassa. Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on sen valtuutetun hakemuksesta vahvistanut, ja päättyy valtuutuksen peruuttamiseen, valtuuttajan kuolemaan tai valtuutetun luopuessa tehtävistään.

Sen lisäksi, että edunvalvontavaltuutetun on oltava luonnollinen henkilö, joka on nimetty valtakirjassa, laki asettaa hänen kelpoisuusedellytyksekseen sen, että hän on kykenevä ja sopiva tehtävään. Muutoin edunvalvontavaltuutetun henkilöllisyys jää valtuutuksen tekijän harkinnan varaan. Valtuuttajan on myös mahdollista nimetä useita valtuutettuja hoitamaan hänen eri asioitaan joko yhdessä tai erikseen. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen antaa valtuuttajalle mahdollisuuden määrätä itse siitä, kuka hänen asioitaan tulee tulevaisuudessa tarpeen vaatiessa hoitamaan. Halutessaan valtuuttajan on mahdollista määrätä valtuutetun tehtävistä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Lakimieheltä voi tiedustella lisää edunvalvontavaltuutuksen tarjoamista mahdollisuuksista.

Vinkit

- Edunvalvontavaltuutettu on nimettävä ja yksilöitävä edunvalvontavaltakirjassa, lisäksi hänen on oltava toimeen kykenevä ja sopiva

- Valtuutetun on hoidettava tunnollisesti valtuuttajan omaisuutta ja aina edistettävä hänen parastaan

Varoitukset

- Edunvalvontavaltuutettua ei tule sekoittaa edunvalvojaan. Valtuutettu saa oikeutuksensa hoitaa toisen ihmisen asioita erillisen edunvalvontavaltakirjan kautta

- Valtuutettu ei voi ikinä edustaa valtuuttajaa korostuneen henkilökohtaisissa asioissa, kuten esimerkiksi isyyden tunnustaminen

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa