- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Henkilö voi olla edunvalvonnan kohteena alaikäisyytensä perusteella tai tuomioistuimen päätöksen nojalla, mikäli siihen on lainmukainen syy. Vajaavaltainen henkilö on oikeuskelpoinen, eli häneen voidaan kohdistaa oikeuksia ja velvollisuuksia normaalisti. Edunvalvonnan kohteen eli päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ja muuta toimintakelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu. Rajoittamisen laajuus riippuu siitä, onko päämies kokonaan vajaavaltainen vai ei. Alaikäinen henkilö on aina vajaavaltainen. Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen voi tarkoittaa sitä, että vajaavaltaisen tekemät merkittävät oikeustoimet, kuten tavaran myyminen tai lahjoittaminen, myöhemmin julistetaan pätemättömiksi.
Lähtökohtaisesti edunvalvojan määrääminen täysi-ikäiselle henkilölle ei rajoita tämän oikeustoimikelpoisuutta. Käytännössä henkilön toimintakelpoisuus kuitenkin muuttuu määräyksen myötä. Päämies ei saa nostaa rahaa pankkitililtään edunvalvonnan aikana. Myös tälle kuuluvat saatavat suoritetaan edunvalvojan kautta tämän osoittamalle tilille, eikä niitä saa maksaa suoraan päämiehelle. Pelkkä edunvalvojan määrääminen ei kuitenkaan estä täysi-ikäistä esimerkiksi myymästä tai lahjoittamasta omaisuuttaan taikka osallistumasta perinnönjakoon itsenäisesti.
Tuomioistuin voi määrätä, että päämiehellä on tietty toimintakelpoisuus vain yhdessä edunvalvojan kanssa, mikäli pelkkä määräys edunvalvojasta ei riitä. Tällöin päämies ei saa tehdä joitakin oikeustoimia omin päin, mutta saa osallistua päätöksentekoon edunvalvojan kanssa. Tätä määräystä pidemmälle menevä rajoitus on tuomioistuimen päätös siitä, että henkilöllä ei ole lainkaan kelpoisuutta tietyn oikeustoimen tekemiseen tai tietyn omaisuuden vallintaan. Vasta viimesijaisesti henkilö voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, jolloin tällä ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan tai tehdä mitään oikeustoimia.
Myös vajaavaltaisella on kuitenkin vähintään niin sanottu minimioikeustoimikelpoisuus. Minimioikeustoimikelpoisuus merkitsee sitä, että vajaavaltainen saa tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Vajaavaltainen voi esimerkiksi ostaa tavanomaisia käyttötavaroita ja palveluja ilman riskiä siitä, että oikeustoimi myöhemmin julistettaisiin pätemättömäksi. Vajaavaltaiseksi julistetulla henkilöllä ja alaikäisellä on myös kelpoisuus määrätä sellaisesta omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään vajaavaltaisuuden aikana ansainnut.
Edunvalvonnan kohteena oleminen ei loppujen lopuksi tarkoita yhteiskunnallisen toimintakelpoisuuden puuttumista. Kelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu jollakin tavalla, joka riippuu aina yksittäistapauksesta.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.