Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvonta perusteet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Edunvalvonnan perusteena on intressi valvoa niiden vajaavaltaisten henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät itse siihen kykene. Vajaavaltaisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta on katsottu parhaaksi rajoittaa siten, etteivät he voi tehdä itse omaisuuttaan koskevia sitoumuksia sitovasti. Vajaavaltaisilla tarkoitetaan ensinnäkin alaikäisiä, eli alle 18-vuotiaita, sekä niitä täysi-ikäisiä, jotka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaisiksi. Täysi-ikäinen henkilö voi myös tehdä itse edunvalvontavaltuutuksen, joka tulee voimaan siinä tapauksessa, että hän ei ole enää kykenevä hoitamaan itse omia asioitaan. Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita asioita hoitaa edunvalvoja, alaikäisten tapauksessa useimmiten vanhemmat.

Jotta oikeustoimi olisi pätevä, sen solmineiden henkilöiden tulee ymmärtää sen merkitys ja siitä seuraavat velvoitteet. Alaikäisen oikeustoimikelpoisuus kehittyy iän myötä, ja alaikäiset voivatkin solmia sitovasti oikeustoimia, jotka ovat tavanomaisia ja joilla on vain vähäistä taloudellista merkitystä. Täysi-ikäisen oikeustoimikelpoisuutta voidaan kuitenkin rajoittaa eri tavoin. Voidaan määrätä, että henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi, tai että hän saa tehdä tiettyjä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa, tai että hänellä ei ole lainkaan oikeutta tehdä tiettyjä oikeustoimia. Edunvalvonnan perusteena täysi-ikäiselle voi olla se, ettei hän sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ole kykeneväinen huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista.

Tietyissä tilanteissa on myös syytä määrätä edunvalvojalle sijainen. Tämä tilanne voi tulla eteen silloin, jos edunvalvojalla ja sillä, jonka etua valvotaan, syntyy intressien ristiriita. Esimerkiksi silloin, jos molemmat ovat saman kuolinpesän osakkaita, vajaavaltaiselle tulee määrätä edunvalvojan sijainen eturistiriidan välttämiseksi. Myös silloin, jos edunvalvoja itse ei esimerkiksi henkisen sairauden vuoksi ole kykenevä hoitamaan tehtäviään, hänelle tulee määrätä sijainen. Joskus voi syntyä myös tarve määrätä erityinen edunvalvoja, esimerkiksi silloin, kun poissaolevan tai tuntemattoman henkilön oikeus vaatii valvontaa.

Edunvalvojan määräämisen perusteena on tavanomaisesti vanhuksen tai sairaan henkilön kyvyttömyys huolehtia omista asioistaan, ja tarve huolehtia edunvalvonnan kohteen oikeuksista. Eturistiriitatilanteiden ja mahdollisten taloudellisten väärinkäytösten välttämiseksi edunvalvonta voi olla monissa tilanteissa tarpeen. Voi olla kannattavaa kysyä lakimieheltä neuvoja, mikäli on epäilys siitä, että edunvalvojan määräämiselle voisi olla tarvetta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]