Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvonta ja omainen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Edunvalvonnalla pyritään valvomaan sellaisen henkilön etuja sekä oikeuksia, jolla ei ole kykyä hoitaa omia tai omaan varallisuuteensa liittyviä asioita esimerkiksi sairastumisen tai vajaavaltaisuuden vuoksi. Vajaavaltainen on alaikäinen tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen henkilö. Henkilölle voidaan määrätä oma edunvalvoja, jolla on oikeus hoitaa hänelle määrättyjä tehtäviä, kuten tehdä oikeustoimia tai hoitaa henkilön varallisuutta. Useimmiten edunvalvoja huolehtii päämiehen kaikista taloudellisista tehtävistä. Edunvalvonnalla on päämiehen lisäksi vaikutusta edunvalvontaa tarvitsevan läheisiin. Läheisillä on edunvalvontaan liittyviä oikeuksia: läheinen voi toimia edunvalvojana ja esimerkiksi aviopuolisolla on oikeus tulla kuulluksi edunvalvontaan liittyvissä asioissa.

Edunvalvojaa tai toimintakelpoisuuden rajoittamista voi pyytää joko edunvalvontaa tarvitseva henkilö itse, holhousviranomainen tai henkilön läheinen, kuten lapsi tai aviopuoliso. Lisäksi huoltaja tai sosiaalihuollon toimielin voi hakea edunvalvojaa alaikäiselle. Edunvalvontaa haetaan ilmoituksella tai hakemuksella. Päämiehen hakiessa itse edunvalvojaa päätöksen tekemiseen riittää holhousviranomaisen päätös. Jos edunvalvojaa hakee esimerkiksi aviopuoliso tai lapsi, tulee saada tuomioistuimen päätös.

Edunvalvoja määrätään yleensä edunvalvontaa tarvitsevan tahdon mukaisesti, mutta tietyin perustein edunvalvoja voidaan määrätä päämiehen tahdon vastaisesti. Kun edunvalvoja määrätään täysi-ikäiselle, tulee edunvalvontaa tarvitsevaa kuulla. Myös hänen aviopuolisolleen on annettava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei se ole selkeästi tarpeetonta tilanteeseen nähden.

Edunvalvoja on tehtävään määrätty yleinen edunvalvoja tai muu suostumuksen antanut ja toimeen sopiva henkilö. Siten päämiehen vanhempi, aviopuoliso tai muu läheinen voi toimia edunvalvojana. Alaikäisen edunvalvojana toimivat alaikäisten huoltajat ilman erillistä määräystä.

Edunvalvojan tulee huolehtia päämiehen varoista ja annettava päämiehelle tarpeeksi käyttövaroja. Holhousviranomainen valvoo edunvalvontaa tutkimalla vuositilistä ja päätöstilistä ilmenevät päämiehen varat ja velat sekä tilistä vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Mikäli edunvalvoja on läheinen, voi holhousviranomainen päättää, että tileistä saatavat tiedot ovat yleispiirteisiä. Tiedoista on kuitenkin saatava selville omaisuudessa tapahtuneet muutokset.

Vaikka edunvalvojalla voi olla laajatkin edunvalvontavaltuutukset, edunvalvoja ei voi antaa suotumusta päämiehen puolesta avioliitolle tai tunnustaa isyyttä. Edunvalvoja ei voi myöskään määrätä testamentin tekemisestä tai peruuttamisesta.

Edunvalvoja ei edusta päämiestä silloin, jos tehtävän vastapuolena on edunvalvoja itse tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö. Muu kuin alaikäisen edunvalvojana toimiva huoltaja ei voi edustaa päämiestä silloin, kun vastapuolena on esimerkiksi edunvalvojan puoliso, lapsenlapsi tai sisarus. Edunvalvoja ei edusta myöskään tilanteissa, jossa vastapuolena on henkilö, jota edunvalvoja myös edustaa. 

Läheisen vanhenemiseen tai sairastumiseen on hyvä varautua etukäteen. Edunvalvojaa on suotavaa hakea riittävän ajoissa, ja puolisot voivat laatia esimerkiksi yhteisen elatussopimuksen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa