- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos lapsen vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen asumisesta, huollosta ja tapaamisesta, saattaa asian käsittely käräjäoikeudessa ajankohtaistua. Tuomioistuimen käsitellessä lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, tulee sen hankkia lapsen, lapsen vanhempien, huoltajan tai huoltajaksi esitetyn asuinpaikan kunnan sosiaalilautakunnalta selvitys lapsen vanhempien ja lapsen tilanteesta. Jos jollakin edellä mainituista lapsen huollosta vastaavista henkilöistä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, voidaan selvitys hankkia henkilön oleskelukunnan sosiaalilautakunnalta. Lapsen vanhempien asuessa eri paikkakunnilla, voidaan pyyntö esittää molempien vanhempien kotikunnissa sijaitseville sosiaalilautakunnille. Sosiaalilautakunnat valmistelevat selvityksen tällöin yhteistyössä keskenään. Sosiaalityöntekijöiden tulee varmistaa olevansa esteettömiä tekemään selvitystyötä ja jotta selvityksen luotettavuus ja puolueettomuus voidaan taata, tehdään työ tavallisesti parityönä. Päävastuun selvityksestä katsotaan kuuluvan lapsen kotipaikan kunnalle ja yhteistyön tulee eri sosiaalilautakuntien välillä olla toimivaa ja aktiivista. Käräjäoikeuden on mahdollista pyytää selvityksen tekoon osallistuneita sosiaalityöntekijöitä kuultaviksi oikeuteen ja usein myös lapsen vanhemmat haluavat, että niin tehdään.
Vanhempien ja lapsen tilannetta koskevan selvityksen hankkiminen ei ole välttämätöntä, jos on ilmeistä, ettei se asian ratkaisemisen kannalta ole tarpeen. Jos selvityksen teon yhteydessä käy ilmi, että asia voitaisiin ratkaista myös vanhempien keskinäisin sopimuksin, on sosiaalilautakunta velvollinen auttamaan vanhempia tarvittavalla tavalla sopimuksen aikaansaamisessa. Eräänlainen selvitys lapsen tilanteesta voi ajankohtaistua myös silloin, kun on tarpeellista arvioida lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun tarpeen arviointiin liittyvään selvitykseen lastensuojeluprosessin yhteydessä voi tutustua tarkemmin esimerkiksi artikkelien ”Lastensuojelun asiakasprosessi” ja ”Lastensuojelun palvelutarpeen arviointi” myötä. Tämän artikkelin aikana keskitytään pääasiallisesti siihen selvitykseen, jonka tuomioistuin voi pyytää kunnan sosiaalilautakunnalta.
Milloin selvitys pyydetään?
Käräjäoikeuden on mahdollista pyytää selvitystä artikkelin aikana mainituin tavoin silloin, jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten lapsen huolto, asuminen tai tapaamisoikeus järjestetään. Selvitys voi olla tarpeen myös, jos on aiheellista olettaa, että asian ratkaiseminen vanhempien keskenään sopimalla ei olisi lapsen edun mukaista tai jos huolto on tarkoitus määrätä jollekin muulle tai muille henkilöille kuin lapsen vanhemmalle. Tällöin voi olla myös niin, että huolto on tarkoitus määrätä jollekin muulle tai muille vanhempien ohella, ei sijasta. Selvityksen pyytäminen voi olla tarpeen myös, jos sitä pidetään lapsen edun kannalta muutoin aiheellisena.
Selvitystyöstä lyhyesti
Selvitystyön katsotaan olevan sosiaalityön osa-alue, joka voi muodostua hyvinkin haastavaksi ja asiantuntemusta vaativaksi. Huoltoriidat on katsottu olevan mahdollista jakaa kolmeen eri ryhmään.
Ensimmäisenä ryhmänä voidaan tällöin mainita sellaiset tilanteet, joissa kaksi keskenään tasaväkiseksi katsottavaa vanhempaa ovat halukkaita saamaan asiaansa ulkopuolisen päätöksen. Toisena ryhmänä pidetään tilanteita, joissa jommallakummalla tai molemmilla vanhemmista on vaikeita psykososiaalisia ongelmia. Tällöin viranomaisen ratkaistavaksi jää se, kumman vanhemmista on mahdollista tarjota lapselle turvallisemmat olosuhteet. Kolmantena ryhmänä pidetään niin sanottuja ”patologisia riitoja”.
Edellä esitellyn ryhmittelyn katsotaan ilmenevän myös siinä, millaiseksi selvitystyö muodostuu. Vanhemmat voidaan näin ollen tarvittaessa ohjata lastenpsykiatrian piiriin tai selvittämään keskinäisiä riitojaan. Myös jo aiemmin artikkelissa mainitun sopimuksenteossa auttamisen voidaan katsoa kuuluvan selvitystyön alaan. Selvitettäväksi tulee sekin, miten erilaiset tunnetilat tai sosiaaliset ja moraaliset seikat vaikuttavat lapsen huoltoon, asumiseen sekä tapaamisiin. Selvitystyön pääasiallisena tarkoituksena mainitaan yleensä se, että tuomioistuin saa luotettavaa tietoa lapsen tilanteesta ja siitä, miten se voidaan turvata muuttuvissa olosuhteissa.
Selvityksen laatiminen
Selvityksen laatiminen on mahdollista pelkästään silloin, kun tuomioistuin sitä nimenomaisesti pyytää. Selvityksen tekeminen ei näin ollen tule kyseeseen esimerkiksi viranomaisaloitteesta tai vanhempien taikka heidän asianajajiensa sitä vaatiessa. Selvitystä, joka liittyy lapsen huolto- ja tapaamisasioihin, pidetään näin ollen osana sosiaalihuoltolaissa määriteltävää sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunta vastaa. Selvityksessä voidaan esittää muutoin salassa pidettävää tietoa ja selvityksen tiedoksianto asianosaisille voidaan tehdä ennen oikeudenkäynnin aloittamista. Muidenkin viranomaisten asiantuntemuksen hyväksikäyttäminen selvitystä laadittaessa on mahdollista niin, että esimerkiksi lapsen päivähoito antaa lausunnon lapsen tilanteesta.
Selvitystä tehtäessä on keskityttävä nimenomaisesti niihin asioihin, joista tuomioistuin ilmoittaa tarvitsevansa selvitystä. Pyynnön on katsottu voivan koskea tällöin joko yksittäisesti lapsen huoltoa, tapaamista, asumista tai kaikkia mainittuja. Tuomioistuimen tekemä selvityspyyntö voi olla suhteellisen avoin, mutta pääasiallisena tarkoituksena on selvittää niitä asioita, joita koskien vanhemmat ovat hakeneet ratkaisua. Selvitykseltä vaaditaan periaatteessa tosiseikkoihin liittyvää raportointia ja havainnointia, ei niinkään pelkästään arviota tai johtopäätöksiä siitä, millainen perheen tilanne on.
Selvityksen sisältö
Selvitystä laadittaessa on pidetty tärkeänä erottaa selkeästi se, mitkä ovat vanhempien keskusteluja ja mielipiteitä, mitkä selvitettyjä tosiseikkoja ja mitkä taas työntekijän omia arvioita tai johtopäätöksiä perheen tilanteeseen liittyen. Sisällöltään selvitykseltä on vaadittu, että siitä käy ilmi selvityksen tarkoitus ja se, mihin liittyen ja mistä asioista selvitystä on pyydetty. Lisäksi selvityksen tulee sisältää perustiedot kuten esimerkiksi, ketkä selvityksen tekoon ovat osallistuneet ja milloin vanhempia tai lasta on tavattu. Selvityksen vaaditaan sisältävän myös kuvauksen perheen taustasta ja nykytilanteesta, lapsen mielipiteistä, vanhempien näkemyksistä, perheen tuntevien henkilöiden näkemyksistä, vanhempien mahdollisuuksista huoltajina ja kasvattajina toimimiseen, vanhempien olosuhteista ja muiden viranomaisten näkemyksistä. Selvitykseen on katsottu vaadittavan lisäksi sisällyttää johtopäätökset ja niiden perustelut, tilannetta koskevat ehdotukset sekä mahdolliset liitteet.
Lapsen tilanteesta tehtävään selvitykseen liittyvien epäselvien kysymysten osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Tuomioistuimen on mahdollista pyytää tietyn kunnan sosiaalilautakunnalta selvitys lapsen tilanteesta.
- Selvityksen hankkiminen ei ole tarpeen silloin, kun on ilmeistä, ettei sitä tarvita asian ratkaisemiseksi.
Varoitukset
- Selvitys voidaan laatia vain, jos tuomioistuin pyytää sitä nimenomaisesti.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa