- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lastensuojelutyön osalta merkitystä saavat niin lastensuojelulain säännökset kuin Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus periaatteineen. Lastensuojelu taataan lain tasolla niin, että ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu lapsen vanhemmille ja huoltajille. Kyseisten henkilöiden on turvattava lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lainsäädännön tarkemmin määrittelemin tavoin. Toisaalta myös tiettyjen viranomaisten on tuettava lapsen vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja avustettava tarvittaessa. Viranomaisten tehtäväksi saattaa muodostua myös perheen ohjaaminen lastensuojelun piiriin. Lastensuojeluna pidetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, jonka toteuttaminen sisältää esimerkiksi asiakassuunnitelman laatimisen ja avohuollon tukitoimien järjestämisen. Lastensuojeluun kuuluvina toimintamuotoina pidetään avohuollon tukitoimien lisäksi kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa sekä sijais- ja jälkihuoltoa. Artikkelin edetessä keskitytään lastensuojelutyöhön ja sitä ohjaavien periaatteiden esittelyyn.
Lastensuojelun tarkoitus ja lastensuojelun laatusuositus
Lastensuojelun on tarkoitus tukea vanhempia, huoltajia tai muita lapsen hoidosta sekä kasvatuksesta vastaavia henkilöitä niin palveluita kuin tukitoimia järjestämällä. Lisäksi lastensuojelulle on asetettu edellytys lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tukeminen tapahtuu tavallisesti lapsen kasvatukseen ja huolenpitoon liittyvien toimien suorittamisella. Myös ongelmien ehkäisyä ja niihin ennakollisesti puuttumista on pidetty tärkeänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluun liittyvä laatusuositus on tarkoitettu tukemaan kuntia lastensuojelupalveluiden toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Lainsäädännön mukaan kunnan onkin huolehdittava siitä, että lastensuojelun järjestäminen tapahtuu sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Lastensuojelun laadun huomioinnin ja laatusuosituksen seuraamisesta huolehtimisen on katsottu tulevan osoitetuksi erityisesti kuntien lastensuojelutyöstä vastaaville. Seuraavaksi siirrytään erittelemään niitä periaatteita, jotka ohjaavat laatusuositukseen sisältyvinä lastensuojelutyön suorittamista.
Asiakkaiden arvon ja perusoikeuksien huomioiminen
Lastensuojelun osalta katsotaan korostetuksi ensiksikin sitä, että asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti sekä niin, että heidän yksityisyyden suojansa toteutuu. Mainittujen seikkojen katsotaan konkretisoituvan tavallisesti yhdenvertaisena, syrjimättömänä ja kunnioittavana asiakkaiden kohteluna lastensuojelussa. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus takaa lapsille osaltaan tietyt perusoikeudet, jotka laatusuosituksen mukaan tulee huomioida. Suomessa lapsiasiavaltuutettu huolehtii nimenomaisesti valtion viranomaisena mainitun sopimuksen edistämisestä. Myös vammaisten lasten huomioon ottamisen ja kunnioittamisen tärkeys mainitaan periaatteiden yhteydessä.
Lapsen etu lastensuojelutyön osalta
Lastensuojelun laatusuosituksessa mainitaan toiseksi myös lastensuojelulaissa esitetty ajatus siitä, että sekä lastensuojelun tarvetta arvioitaessa että lastensuojelua toteutettaessa tulee huomioida ensisijaisesti lapsen etu. Lapsen edun arvioinnille on osoitettu suuntaviivoja lainsäädännössä, jonka mukaan arvioinnissa tulee huomioita se, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle tietyt seikat. Kyseisenlaisina seikkoina on mainittu tasapainoinen kehitys, hyvinvointi ja läheiset sekä jatkuvat ihmissuhteet. Lisäksi arvioitavina seikkoina on mainittu mahdollisuus saada ymmärrystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa, taipumuksia ja toivomuksia vastaavaa koulutusta, turvallinen kasvuympäristö ja ruumiillinen sekä henkinen koskemattomuus. Listaan on luettu mukaan myös itsenäistyminen, kasvaminen vastuullisuuteen, mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen.
Lapsen edun arviointia katsotaan voitavan tehdä myös oikeudenmukaisuudesta, avoimuudesta, luotettavuudesta sekä turvallisuudesta lähtien. Laatusuosituksen mukaan lastenhuollossa on hienovaraista toimintatapaa noudattaen turvauduttava yleisesti ottaen ensimmäisenä avohuollon tarjoamiin tukitoimiin. Myös tällöin asiaa arvioidaan lapsen edun näkökulmasta, jonka myötä myös muunlainen lähestymistapa voi tarvittaessa tulla kyseeseen.
Hyvä vuorovaikutus
Kolmanneksi laatusuosituksessa mainitaan vuorovaikutus, jonka katsotaan olevan läheisessä yhteydessä asiakkaasta välittämiseen. Asiakkaan kohtaamisen osalta painoarvoa onkin annettu arvostukselle, inhimillisyydelle sekä empatialle. Tarkoituksena on lastensuojelun ammattilaisen näkökulmasta näin ollen toimivan vuorovaikutustilanteen luominen asiakkaan kanssa, oli kyse aikuisesta tai lapsesta.
Työn laatuun liittyvä arviointi
Neljänneksi laatusuosituksessa vaaditaan sitä, että ammattilaiset tiedostavat vastuunsa toimiessaan lasten ja nuorten palveluissa. Vastuun katsotaan kattavan tällöin sekä ammattilaisten oman vastuun lasten kasvatuksesta työyhteisössä että ammattilaisen velvollisuuden vanhemmuuden tukemiseen. Vaatimus vastuun mieltämisestä ammattilaisen tekemästä työstä on ulotettu niin lapsen, nuoren, perheen, ammattilaisen oman organisaation kuin yhteiskunnan huomioimiseen. Vastuun tiedostamisvaatimus on kohdistettu myös johtoon, tämän mahdollistaessa laadukkaan työn ja toimiessa työntekijän tukena.
Vaatimukset liittyen päätösten vastuullisuuteen ja toimintakulttuuriin
Laatusuosituksen viidentenä ja viimeisenä seikkana esitetään ajatus siitä, että vastuun asettamisen henkilöille, jotka työskentelevät perheiden ja lasten kanssa, tulee olla selkeätä. Erityisesti päätöksenteon vastuullisuuden on katsottu vaikuttavan merkittävästi lastensuojelun laatuun. Toisaalta sekä päätöksenteon että kehittämistyön ja palveluiden järjestämisen osalta on esitetty ajatus siitä, että lasten, nuorten ja perheiden tarpeet ovat näiden lähtökohtana. Työhön kuuluviksi on katsottu ratkaisujen vaikutuksen arviointi ja kuvaaminen lasten, nuorten sekä vanhempien näkökulmasta, ymmärrettävä tiedottaminen sekä asiakkaiden kokemusten ja palautteen vastaanotto. Toimintakulttuurin osalta on omaksuttu ajatus suhteellisuusperiaatteesta niin, että käytettyjen toimien tulee olla oikein mitoitettuja suhteessa niihin päämääriin ja tavoitteisiin, jotka liittyvät asiakkaan auttamiseen. Viranomaisten toimimisen osalta on sovellettu niin sanottua ”lievimmän riittävän puuttumisen periaatetta”, jolloin on pyritty toimimaan alimmalla tasolla, jolla tarvittavat vaikutukset voidaan aikaansaada, korostaen etenkin perheille kuuluvaa yksityisyyden suojaa.
Lastensuojelutyöhön tai toiminnassa sovellettaviksi tuleviin periaatteisiin liittyvien epäselvien kysymysten osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lastensuojelutyön osalta on tarpeellista tutustua lainsäädännön lisäksi myös Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan laatusuositukseen, jossa lastensuojelutyölle asetetaan huomioon otettavia periaatteita.
- Laatusuosituksen periaatteiden myötä korostetaan muun muassa lapsen etua ja perheiden yksityisyyden suojaa.
Varoitukset
- Lastensuojelutyön olemassaolosta huolimatta on huomionarvoista, että ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu vanhemmille ja muille huoltajille.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa