- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Huostaanotto käytännössä
Huostaanotto on lastensuojelun toimenpide, jonka seurauksena vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lapsi otetaan huostaanoton myötä pois vanhemmiltaan tai muulta huoltajaltaan. Huostaanotto on lastensuojelulain viimesijaisin keino luoda puitteet lapsen turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Huostaanotto voidaan toteuttaa vain, jos laissa säädetyt edellytykset sille täyttyvät. Lapsi voidaan ottaa huostaan joko suostumukseen perustuvalla huostaanotolla tai tahdonvastaisesti. Suostumukseen perustuvassa huostaanotossa päätös lapsen ottamisesta huostaan tehdään sosiaalitoimessa, koska yli 12 vuotta täyttänyt tai hänen vanhempansa taikka huoltajansa ei vastusta huostaanottoa. Tahdonvastaisessa huostaanotossa päätöksen lapsen ottamisesta huostaan tekee sosiaalitoimen sijaan tuomioistuin, koska joku edellä mainituista henkilöistä on ilmoittanut vastustavansa huostaanottoa.
Milloin lapsi voidaan ottaa huostaan?
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos:
- puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka
- lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
Huostaanotto on mahdollista toteuttaa kuitenkin vain, jos avohuollon toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia. Huostaanottoon on mahdollista ryhtyä myös silloin, jos avohuollon toimet ovat jo osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi huostaanoton edellytyksenä on aina se, että se toteuttaa lapsen etua.
Kun arvioidaan sitä, onko huostaanotto lapsen edun mukaista, kiinnitetään huomiota siihen, miten huostaanotto turvaisi lapselle:
1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin,
2. läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet,
3. mahdollisuuden saada ymmärrystä ja hellyyttä,
4. mahdollisuuden saada iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon,
5. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen,
6. turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden,
7. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen,
8. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä
9. kielellisen, kulttuurillisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Miten huostaanotto tapahtuu?
Huostaanotto pyritään toteuttamaan yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa. Lapsen ja perheen kanssa järjestetään neuvotteluita, joissa kartoitetaan heidän tarpeitaan ja pohditaan, mikä olisi paras tapa edetä asian suhteen. Lapselle, hänen vanhemmalleen ja huoltajalleen on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä huostaanotosta ja sijaishuoltopaikasta. Samoin sellaisella henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on oikeus ilmaista mielipiteensä asiassa.
Lapsi voidaan sijoittaa sukulaisten luo, perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai koulukotiin. Ensisijaisesti tulee selvittää lapsen mahdollisuus päästä läheisen luokse asumaan. Vasta tämän jälkeen harkitaan lapsen sijoittamista ulkopuolisen tahon luo. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tärkeintä on lapsen etu ja tarpeet.
Huostaanotto voi tapahtua joko suostumukseen perustuen tai tahdonvastaisesti. Suostumukseen perustuvalla huostaanotolla tarkoitetaan tilannetta, jossa huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa. Tällöin huostaanottoa koskeva päätös on mahdollista tehdä sosiaalitoimessa. Huostaanottoa koskevan päätöksen valmistelee sosiaalityöntekijä ja johtava viranhaltija tekee asiaa koskevan lopullisen päätöksen. Suostumukseenkin perustuvaan huostaanottopäätökseen on mahdollista hakea muutosta. Muutosta haetaan hallinto-oikeudelta. Tahdonvastaisessa huostaanotossa puolestaan 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa. Tällöin huostaanottopäätöstä ei ole mahdollista tehdä sosiaalitoimessa, vaan asia siirtyy hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Huostaanotto on kuitenkin molemmissa tilanteissa, sekä suostumukseen perustuvassa että tahdonvastaisessa huostaanotossa, mahdollista panna heti täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Tahdonvastaisissa tilanteissa tämä onnistuu hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä. Hyvin akuuteissa tilanteissa lapsi on myös mahdollista sijoittaa kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä.
Huostaanotossa lapsen terveydentila täytyy tutkia perusteellisella lääkärintarkastuksella. Tutkimus täytyy tehdä viimeistään sijoittamisen yhteydessä, mutta se olisi suositeltavaa tehdä jo huostaanottoa valmisteltaessa. Niissä tilanteissa, joissa lapsi on ollut säännöllisesti neuvolan asiakkaana tai hänestä on muuten riittävät terveystiedot, terveystarkastusta ei tarvitse tehdä. Riittävänä pidetään muun muassa sitä, että lapselle on tehty lääkärintarkastus kolmen viimeisen kuukauden sisällä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko lapsi lääketieteellistä hoitoa tai kuntoutusta. Lisäksi terveydentilatutkimus antaa tietoa siitä, millaista sijaishuoltoa lapsi tarvitsee ja auttaa sijaishuoltoa hoitamaan tehtävänsä.
Huostaanotetun lapsen huolto ja tapaaminen
Huostaanoton aikana sosiaalitoimella on oikeus päättää lapsen:
- olinpaikasta,
- hoidosta,
- kasvatuksesta,
- valvonnasta,
- muusta huolenpidosta sekä
- näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta.
Sosiaalitoimella on myös mahdollisuus rajoittaa huostaanotetun lapsen ja tämän vanhempien välistä yhteydenpitoa. Sama koskee muuta lapselle läheistä henkilöä. Rajoitus voidaan tehdä, jos yhteydenpidosta ei ole aiemmin voitu sopia huostaanottoa koskevissa neuvotteluissa ja:
- yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä,
- yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle,
- rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai
- 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa. Sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hänen katsotaan olevan niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Rajoitus voi koskea lapsen oikeutta tavata vanhempaansa tai muuta läheistään. Rajoittaa voidaan myös lapsen oikeutta pitää läheisiinsä yhteyttä puhelimitse, kirjeitse ja muilla tavoin. Sijaishuoltopaikka voi rajoituksen toteuttamiseksi ottaa haltuunsa lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä. Vanhemmille tai huoltajille voidaan myös jättää ilmaisematta lapsen olinpaikka, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Rajoituksia tulee kuitenkin käyttää vain siinä määrin kuin on välttämätöntä.
Lähtökohtaisesti kuitenkin vanhemmilla on mahdollisuus sopia sosiaalitoimessa lapsen tapaamisesta ja lapsella on oikeus pitää vanhempiinsa yhteyttä. Tätä lapsen oikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun siihen on jokin edellä mainituista painavista syistä.
Huoltaja säilyttää asemansa lapsen edunvalvojana ja huoltajana huostaanotosta huolimatta. Halutessaan vanhemmat voivat myös sopia perhehoitajien kanssa oheishuoltajuudestaan. Sopimuksen oheishuoltajuudesta vahvistaa sosiaalilautakunta tai tuomioistuin. Lisäksi tuomioistuin voi vanhempien niin halutessaan myös siirtää lapsen huollon kokonaan perhehoitajille. Ratkaisun ei tarvitse olla lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen.
Kauanko huostassapito kestää?
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Huostaanotto lakkaa silloin, kun huostassapidolle ei ole enää tarvetta ja se ei ole enää lapsen edun mukaista. Tällöin sosiaalitoimessa tehdään päätös huostassapidon lopettamisesta. Huostassapidon jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asiakassuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Myös yli 12-vuotias lapsi itse tai hänen huoltajansa voi hakea huostassapidon lopettamista. Huostassapidon jatkamisen edellytykset voivat tulla arvioitavaksi myös silloin, kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi. Huostassapidon jatkamista arvioitaessa otetaan huomioon:
- sijaishuollon kestoaika,
- lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu,
- lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja sen tiiviys sekä
- lapsen mielipide.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että huostassapidon lopettamista pohtiessa arvioitavaksi tulee se, missä lapsi itse haluaisi asua, millainen suhde lapselle on omiin vanhempiinsa ja onko suhde sijaisvanhempiin tätä suhdetta läheisempi sekä onko lapsi ollut jo niin pitkään sijaishuollossa, että muutos olisi hänelle haitaksi. Huostassapidon lopettaminen edellyttää, että perheen tarjoamat olosuhteet lapselle ovat parantuneet merkittävästi. Lisäksi edellytetään, että olosuhteet ovat säilyneet riittävän hyvinä tarpeeksi pitkän ajan. Painoarvoa arvioinnissa voidaan antaa myös lapsen iälle, koulunkäynnille ja harrastuksille.
Huomionarvoista on se, että tavoitteena on aina lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistäminen. Huostaanottoa ei ole tarkoitettu lopulliseksi toimenpiteeksi. Sosiaalityöntekijän velvollisuutena on huostaanottoasiassa pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen, jos se on lapsen etu huomioon ottaen mahdollista.
Huostassapito lakkaa viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Minkälaista tukea vanhemmat saavat huostaanottoprosessissa?
Vanhemmille tarjotaan kriisityönä apua, jonka tavoitteena on auttaa huostaanottoon liittyvien tunteiden, kuten häpeän ja katkeruuden käsittelemisessä. Auttajat tukevat, neuvovat ja antavat käytännön apua vanhemmille. Myös vertaistukitoimintaa on saatavilla.
2. Miten lapsi kotiutuu huostaanotosta?
Kotiuttaminen suunnitellaan aina huolellisesti, koska se merkitsee suurta muutosta lapsen elämässä. On hyvin tyypillistä, että ennen lopullista huostassapidon lopettamista lapsi palaa väliaikaisesti kotiin. Pysyvä kotiuttaminen tapahtuu hyvin menneen väliaikaisen kotiuttamisen jälkeen.
3. Voiko huostaanottopäätös raueta?
Huostaanottopäätös raukeaa, jollei sitä koskeviin täytäntöönpanotoimiin ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Esimerkiksi sijaishuoltopaikan hankkiminen katsotaan täytäntöönpanotoimeksi.
4. Jos huostaanotettavia lapsia on useita, sijoitetaanko heidät samaan paikkaan?
Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan paikkaan ja tämä otetaan huomioon sijaishuoltopaikkaa valittaessa.
5. Onko vauva mahdollista ottaa huostaan?
Lapsi on mahdollista ottaa huostaan aina siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta. Näin ollen myös vauva on mahdollista ottaa huostaan. Huostaanotossa tärkeintä on lapsen etu, minkä vuoksi lapsen pieni ikä otetaan toimenpiteitä arvioitaessa ja suunniteltaessa huomioon.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa