- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Huostaanotto on pitkä ja tarkkaan säännelty prosessi, jonka aikana tehdään laajaa yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden sekä lapsen, vanhempien, huoltajien ja muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa. Huostaanottoprosessissa tärkeintä on lapsen etu ja terveys. Ennen huostaanottoa perhe on yleensä ollut lastensuojelun asiakkaana jo pidempään ja yksi huostanoton edellytyksistä onkin, että avohuollon toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai ne eivät ole sopivia lapsen edun kannalta. Avohuollon tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä kotona sekä tukea ja vahvistaa vanhempien ja huoltajien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.
Jos avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai ne eivät ole sopivia tai mahdollisia, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on velvollisuus ryhtyä huostaanottoon. Lisäksi huomioon tulee ottaa lapsen etu. Lapsen edun arviointi on laajaa ja huomioon tulee ottaa muun muassa lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi, iän ja kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito, turvallinen kasvuympäristö sekä mahdollisuuksien mukaan kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Huostaanotto tulee sosiaalitoimen velvollisuudeksi, jos lapsen terveys tai kehitys uhkaa vakavasti vaarantua huolenpidossa olevien puutteiden, kasvuolosuhteiden tai lapsen itsensä takia (päihteet, rikokset, muu vastaava käyttäytyminen). Huostaanotosta tulee neuvotella lapsen, vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen kasvatukseen ja hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. Lastensuojelun työntekijä, yleensä yhdessä perheen kanssa, päättää keitä neuvotteluihin kutsutaan.
Huostaanoton jälkeen lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle sijaishuoltoon. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon lapsen etu ja tarpeet sekä huostaanoton perusteet. Sijaishuolto järjestetään joko perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä tai jo ennen sitä lapsen terveydentila tutkitaan. Lapselle, vanhemmille, huoltajille tai muulle lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä vastaavalle henkilölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi huostaanotosta ja sijaishuoltopaikan valinnasta.
Huostaanottopäätöksen tekee tavallisesti sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Kuitenkin, jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa ja sijaishuoltoa, päätöksen asiasta tekee hallinto-oikeus. Viranhaltijan tekemästä päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä taas korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, voidaan tehdä kiireellinen sijoitus. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää.
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun tarvetta sijaishuollolle ei enää ole, sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta. Huostassapito lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa