- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Miten huostaanoton voi riitauttaa?
Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, voi syntyä tarve lapsen huostaanotolle. Myös tilanteissa, joissa lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon, voi huostaanotto olla lapsen edun kannalta tarpeellista. Huostaanotto on kuitenkin mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole olleet lapsen edun kannalta sopivia, mahdollisia tai ne ovat muuten osoittautuneet riittämättömiksi. Tärkeintä on, että huostaanotto toteuttaa lapsen etua.
Huostaanotto pyritään toteuttamaan yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa, mutta aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Huostaanottopäätökseen tyytymätön osapuoli voi riitauttaa huostaanottopäätöksen kahdella tapaa. Ensinnäkin, mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa, päätöstä ei ole mahdollista tehdä sosiaalitoimessa. Tällöin johtavan viranhaltijan tulee tehdä hakemus asiaa koskien hallinto-oikeudelle, jolla on valtuus ratkaista asia. Tätä kutsutaan tahdonvastaiseksi huostaanotoksi. Huostaanottoa koskeva asia käsitellään hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Vaikka huostaanottoa vastustetaan, se on tästä huolimatta mahdollista panna heti täytäntöön hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä.
Toinen tapa riitauttaa huostaanotto on muutoksenhaku tätä koskevaan päätökseen. Oikeus muutoksenhakuun on 12 vuotta täyttäneellä lapsella sekä lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Tämän lisäksi muutosta huostaanottoa koskevaan päätökseen voi hakea sellainen henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Sosiaalitoimen tekemään päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Valitus tulee tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Myös tahdonvastaista huostaanottoa koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen on mahdollista hakea muutosta. Tällöin muutosta haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Tahdonvastainen huostaanotto
Mikäli huostaanottoasia tuottaa erimielisyyksiä jo heti alkuun asiaa käsiteltäessä sosiaalitoimessa, huostaanottoa on mahdollista vastustaa. Tätä tilannetta kutsutaan tahdonvastaiseksi huostaanotoksi. 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa voi vastustaa huostaanottoa tai huostaanottoon välittömästi liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tällöin asiaa koskevaa päätöstä ei ole mahdollista tehdä sosiaalitoimessa. Vastustamistilanteissa sosiaalityöntekijän tulee valmistella huostaanottoa koskeva hakemus hallinto-oikeudelle. Hakemuksen virallisesti hallinto-oikeudelle tekee kuitenkin sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu viranhaltija. Hakemuksessa tulee muun muassa yksilöidä ne syyt, joiden vuoksi huostaanotto on välttämätön toimenpide. Huostaanottoa koskeva asia käsitellään hallinto-oikeudessa kiireellisenä.
Esimerkki:
Maijan ja Matin 13-vuotias lapsi Mari ollaan ottamassa huostaan, koska Mari on vakavasti vaarantanut terveyttään ja kehitystään päihteidenkäytöllä. Mari ilmoittaa, ettei hän suostu huostaanottamiseen. Tämä on riittävä toimi huostaanoton riitauttamiseksi. Marin ilmoituksen johdosta asia tulee saattaa hallinto-oikeuden päätettäväksi.
Kyseisessä esimerkissä Marin lisäksi Maija tai Matti olisi voinut ilmoittaa vastustavansa ratkaisua, minkä johdosta asia olisi myös saatettu hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Yhdenkin henkilön vastustaminen riittää asian riitauttamiseksi. Näin ollen ei siis edellytetä, että Maijan lisäksi jompikumpi hänen vanhemmistaan myös vastustaisi huostaanottoa. Yli 12-vuotias lapsi voi huostaanoton myös itsenäisesti riitauttaa.
Muutoksenhaku tahdonvastaista huostaanottoa koskevassa päätöksessä
Hallinto-oikeuden päätökseen koskien tahdonvastaista huostaanottoa on mahdollista hakea muutosta. Muutosta voi hakea 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä hänen vanhempansa ja huoltajansa. Lisäksi muutosta hallinto-oikeuden ratkaisuun voi hakea sellainen henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Kun päätös huostaanotossa on tehty asian riitauttamisen vuoksi sosiaalitoimen sijaan hallinto-oikeudessa, muutosta hallinto-oikeuden tekemään päätökseen haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Muutoksenhakuun ei tarvita valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Esimerkki:
Edellä mainittu tapaus jatkuu. Nyt Mari on otettu huostaan hallinto-oikeuden päätöksellä. Mari vastustaa edelleen huostaanottoa eikä tämän vuoksi ole tyytyväinen hallinto-oikeuden ratkaisuun. Halutessaan hän voi itsenäisesti hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta, koska hän on täyttänyt jo yli 12 vuotta. Hakemus tulee tehdä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Koska tahdonvastaista huostaanottoa koskevissa asioissa ei edellytetä valituslupaa, korkein hallinto-oikeus ottaa tahdonvastaista huostaanottoa koskevan asian poikkeuksetta käsittelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korkein hallinto-oikeus voi näissä tapauksissa erikseen harkita, onko asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa tarpeen, vaan asia otetaan automaattisesti käsittelyyn. Edelleen, myös Marin vanhemmilla, olisi oikeus hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Suostumukseen perustuvan huostaanoton riitauttaminen
Myös suostumukseen perustuvaan huostaanottopäätökseen on mahdollista hakea muutosta. Suostumukseen perustuva huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät alun perin vastusta huostaanottoa ja näin ollen huostaanottoa koskeva päätös on mahdollista tehdä sosiaalitoimessa. Tällaiseen sosiaalitoimessa tehtyyn päätökseen on oikeus hakea muutosta:
- 12 vuotta täyttäneellä lapsella,
- lapsen vanhemmalla,
- lapsen huoltajalla ja
- henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.
Muutosta sosiaalitoimessa tehtyyn päätökseen haetaan hallinto-oikeudelta. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa huostaanottoa koskevan päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallinto-oikeuden ratkaisuun on mahdollista hakea jälleen muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta suostumukseen perustuvassa huostaanotossa korkeimmalta hallinto-oikeudelta tarvitaan valituslupa.
Esimerkki:
Otetaan esimerkiksi jälleen sama perhe: Maija ja Matti sekä heidän 13-vuotias tyttärensä Mari. Oletetaan kuitenkin tällä kertaa, että kun Maria koskeva huostaanottoasia käynnistyi sosiaalitoimessa, kukaan perheenjäsenistä ei vastustanut huostaanottoa ja näin päätös huostaanottoa koskien pystyttiin tekemään sosiaalitoimessa viemättä asiaa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Sosiaalitoimen tekemän päätöksen jälkeen Maija tulee kuitenkin katumapäälle huostaanottoa koskien eikä hänestä tehty päätös olekaan hyvä. Hänen on mahdollista riitauttaa päätös hakemalla siihen 30 päivän kuluessa muutosta hallinto-oikeudelta. 30 päivän määräaika lasketaan siitä hetkestä, kun Maija on saanut huostaanottoa koskevasta päätöksestä tiedon. Huostaanottopäätös annetaan tiedoksi kaikille niille, joilla on myös oikeus hakea asiaan muutosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Pysäyttääkö muutoksenhaku huostaanottoa koskevat toimet?
Kun lapsen huostaanottoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, voi asiaa käsittelevä tuomioistuin omasta aloitteestaan antaa väliaikaisen määräyksen koskien lapsen olinpaikkaa ja sitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on asian tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä. Myös lapsella sekä hänen huoltajillaan ja vanhemmillaan on oikeus vaatia tuomioistuinta antamaan tällaisen väliaikaisen määräyksen. Väliaikainen määräys on voimassa siihen asti, kunnes:
- hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen,
- hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus peruuttaa väliaikaisen määräyksen tai muuttaa sitä tai
- väliaikaisen määräyksen aikana tehdään lapsen kiireellistä sijoitusta koskeva päätös.
Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei voi erikseen hakea muutosta.
Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi on akuutissa vaarassa, sosiaalitoimen on mahdollista sijoittaa lapsi kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä tai päätöstä.
2. Mistä tiedän, mihin minun tulee valitukseni osoittaa?
Huostaanottopäätöksen yhteydessä annetaan valitusosoitus. Valitusosoituksessa on tieto valitusajasta, valitusviranomaisesta ja valitusviranomaisen osoitteesta. Tämä tarkoittaa, että valituksessa kerrotaan, minkä ajan kuluessa ja mille viranomaiselle valitus tulee tehdä sekä tämän viranomaisen osoite.
3. Kauanko huostaanotto kestää?
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi.
4. Milloin huostaanotto lakkaa?
Kun huostassapidolle ei ole enää tarvetta ja se ei ole enää lapsen edun mukainen, tehdään sosiaalitoimessa päätös huostassapidon lopettamisesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkastamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai silloin, kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi. Asiassa otetaan huomioon:
- sijaishuollon kestoaika,
- lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu,
- lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja
- lapsen mielipide.
Huostassapito lakkaa myös silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa