Minilex - Lakipuhelin

Huostaanottopäätös

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Miten huostaanottopäätös tehdään?

Huostaanotto on lastensuojelun toimenpide, jonka seurauksena vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lapsi otetaan huostaanoton myötä pois vanhemmiltaan tai muulta huoltajaltaan. Huostaanotto voidaan toteuttaa vain, jos laissa säädetyt edellytykset sille täyttyvät. Sosiaalihuollon on otettava lapsi huostaan silloin, kun lapsen terveys tai kehitys uhkaa vakavasti vaarantua. Tällainen tilanne voi olla käsillä, jos lapsen huolenpidossa tai muissa kasvuolosuhteissa on merkittäviä puutteita. Lapsi voi myös omalla käyttäytymisellään saattaa oman terveytensä tai kehityksensä vakavaan vaaraan esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä muun kuin vähäisen rikollisen teon. Huostaanotto on kuitenkin mahdollista vain silloin, jos avohuollon toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka ne ovat jo osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi huostaanoton tulee toteuttaa lapsen etua.

Koska huostaanotto on viimesijaisin keino turvata lapsen terveys ja kehitys, huostaanottopäätös tehdään huolellisella harkinnalla ja se perustuu aina kokonaisarvioon. Huostaanottopäätöstä tehtäessä arvioidaan tilannetta yksilöllisesti. Mikä juuri kyseisen lapsen kannalta olisi paras ratkaisu? Lisäksi arvioidaan kasvuolosuhteita, lapsen elämäntavan vahingollisuutta ja avohuollon tukitoimia. Lapselle tulee turvata mahdollisuus ilmaista huostaanottoa koskien oma mielipiteensä. Sama mahdollisuus on taattava lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Arvioinnin tueksi on myös mahdollista pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten koulusta ja terveydenhuollosta.

Huostaanottopäätöksen tekee joko sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hallinto-oikeus. Päätös on mahdollista tehdä sosiaalihuollossa, jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse ei vastusta huostaanottoa. Tätä kutsutaan suostumukseen perustuvaksi huostaanotoksi. Siinä tapauksessa, jos joku edellä mainituista henkilöistä vastustaa huostaanottoa, asia siirtyy hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Tätä nimitetään puolestaan tahdonvastaiseksi huostaanotoksi.

 

Millaiseen arviointiin huostaanottopäätös perustuu?

Sosiaalihuollolla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Lapsi tulee ottaa huostaan ensinnäkin silloin, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Huostaanotto voi tulla tarpeelliseksi myös sen takia, että lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisen rikollisen teon tai muulla näihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanoton edellytyksenä on kuitenkin aina se, että avohuollon toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi taikka ne eivät olisi lapsen edun kannalta sopivia tai mahdollisia. Lisäksi huostaanotto voidaan toteuttaa ainoastaan silloin, kun se on lapsen edun mukaista.

Huostaanottotarpeen arviointi perustuu aina kokonaisvaltaiseen ja monipuoliseen harkintaan, jossa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet, olosuhteet ja etu. Varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan ja terveydenhuollon antama tieto lapsen kasvusta ja kehityksestä voi olla arvioinnin tukena. Myös lapsella itsellään on oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja tulla kuulluksi huostaanottoa koskien. Samoin lapsen vanhemmalla, huoltajalla ja henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on oikeus tulla kuulluksi asiassa. Kuuleminen voidaan jättää suorimatta ainoastaan, jos:

  • kuulematta jättämistä voidaan pitää perusteltuna lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi eikä kuulemisen voida olettaa olevan ehdottoman välttämätöntä asian selvittämiseksi,
  • kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai
  • kuulemisesta saattaa aiheutua vakavaa vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle ja kuulematta jättämistä on pidettävä lapsen edun toteutumisen kannalta välttämättömänä.

Mielipiteen selvittämisen keinot riippuvat pitkälti lapsen iästä. Vanhemman lapsen mielipide on mahdollista selvittää keskustelemalla ja kysymyksiä esittämällä, mutta tämä ei kuitenkaan ole pienen lapsen kanssa mahdollista. Pienen lapsen mielipidettä voidaan pyrkiä selvittämään esimerkiksi seuraamalla lapsen toimintaa ja leikkejä.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota lapsen ja huoltajien mielipiteen lisäksi siihen ympäristöön, jossa lapsi kasvaa. Arvioitavaksi tulee kodin ohella koko se kasvuympäristö, jossa lapsi aikaansa viettää. Painoarvoa saavat niin fyysiset kuin henkisetkin olosuhteet. Muun muassa seuraaviin kysymyksiin kiinnitetään huomiota arvioitaessa huostaanottotarvetta:

  • Saako lapsi riittävästi ymmärrystä ja hellyyttä?
  • Tarjotaanko lapselle apua ja tukea koulunkäynnissä?
  • Onko lapsen koti turvallinen ja lapselle sopiva?
  • Saako lapsi elää ilman väkivaltaa tai pelkoa siitä?
  • Joutuuko lapsi todistamaan rikollista elämäntapaa?
  • Tarjotaanko lapselle riittävästi ja monipuolisesti ruokaa?
  • Onko lapsella vaatteita, joissa hän tarkenee kylmällä ja märälläkin säällä?
  • Huolehditaanko lapsen hygieniasta? Vaihdetaanko vauvan vaippa tarpeeksi usein?
  • Saako lapsi tarpeellisen hoidon sairauteensa?
  • Onko lapsi ikäänsä nähden liikaa yksin?
  • Miten lapsen päihteidenkäyttöön suhtaudutaan?
  • Onko lapselle asetettu sopivat rajat ja säännöt?

Puutteet lapsen huolenpidossa voivat johtua esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveyden ongelmasta. Tällainen ongelma ei kuitenkaan itsessään ole syy huostaanotolle, vaan olennaista on se, miten ongelma heijastuu lapsen elämään. Jos kuitenkaan lapsesta huolehtiminen ei onnistu eikä vanhempi hae tai saa itselleen apua ongelmaansa, lapsi täytyy ottaa huostaan.

Jos kyseessä puolestaan on lapsen terveyden ja kehityksen vaarantuminen lapsen oman käyttäytymisen vuoksi, arvioinnissa kiinnitetään huomiota lapsen mahdolliseen päihteidenkäyttöön ja rikolliseen elämäntapaan. Tärkeää arvioinnissa on se, kuinka runsasta alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai muiden vastaavien aineiden käyttö on. Rikosten osalta annetaan merkitystä rikosten toistuvuudelle ja vakavuudelle. Lisäksi huomioitavaksi tulee, vaikuttaako tämä lapsen toiminta myös muihin lapsen elämän osa-alueisiin. Laiminlyökö lapsi koulunkäynnin? Käyttäytyykö lapsi itsetuhoisesti? Karkaileeko lapsi? Sopeutuuko hän ympäristöönsä? Osaako hän toimia yhteistyössä muiden kanssa? Välittääkö hän toisista ihmisistä?

Vaikka lapsen käyttäytyminen olisikin edellä mainitun kuvauksen mukaista, tämä ei välttämättä silti tarkoita, että lapsi tulisi ottaa huostaan. Lasten käytösongelmat ja motivaationpuute koulunkäyntiä kohtaan voivat johtua monista syistä, joihin voi löytyä huostaanottoa parempia ratkaisuja. Lapselle voidaan esimerkiksi tarjota erityisopetusta koulussa. Lapsi saattaa myös kärsiä psyykkisestä sairaudesta, jolloin tulisi hakeutua sosiaalihuollon sijaan ensisijaisesti terveydenhuollon asiakkaaksi. Toki voi olla mahdollista, että lapsen etu edellyttää sekä huostaanottoa että psykiatrista hoitoa. On kuitenkin tärkeää, että huostaanottotarvetta arvioidaan huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti, jotta ratkaisu on varmasti juuri kyseiselle lapselle sopivin.

Huostaanoton edellytyksenä on avohuollon tukitoimien riittämättömyys. Tukitoimet voivat olla riittämättömiä muun muassa silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa eikä tämän vuoksi ole mahdollisuutta harkita avohuoltoa. Vaara voi johtua esimerkiksi lapsen törkeästä pahoinpitelystä taikka lapsen itsensä syyllistymisestä vakavaan rikokseen. Lapsen iälläkin on merkitystä mietittäessä mahdollisuutta avohuoltoon. Pienelle vauvalle avohuolto ei sovellu, koska hän tarvitsee jatkuvasti huolenpitoa. Avohuollon tukitoimien käyttäminen estyy myös silloin, jos lapsi tai hänen vanhempansa vastustavat tukitoimia. Tukitoimia ei ole mahdollista järjestää myöskään silloin, jos lasta tai hänen perhettään ei tavoiteta taikka silloin, jos lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti. Avohuollon tukitoimet katsotaan riittämättömiksi, kun niitä on yritetty, mutta toimilla ei ole saavutettu toivottua lopputulosta. Kaikkien tukitoimien kokeilua ei kuitenkaan edellytetä. Riittävää on, että sellaisia avohuollon tukitoimia on kokeiltu, jotka olisivat juuri kyseisessä tilanteessa mahdollisia.

Huostaanottotarvetta arvioitaessa tärkeää on aina kiinnittää huomiota lapsen etuun. Lapsen etuun liittyy olennaisesti lapsen oma mielipide, joka on usein mahdollista selvittää kuulemisessa, mutta lapsen edun arvioiminen perustuu kuitenkin kokonaisarviointiin. Kun pohditaan lapsen edun mukaisinta vaihtoehtoa, pohdittavaksi tulee se, mikä vaihtoehdoista turvaisi parhaiten lapselle:

  • tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin,
  • läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet,
  • mahdollisuuden saada ymmärrystä ja hellyyttä,
  • mahdollisuuden saada iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa,
  • taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen,
  • turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden,
  • itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen,
  • mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä
  • kielellisen, kulttuurillisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Niin kuin edellä kerrotusta käy ilmi, huostaanottotarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon lukuisia asioita. Huostaanottopäätös on monen tekijän summa ja vain harvoin jokin tekijä yksinään riittää päätöksen perusteeksi. Tärkeintä kuitenkin on havainnoida ne asiat, joiden kanssa lapsi tarvitsee apua ja löytää ratkaisu, joka auttaa lapsen tilannetta parhaiten. Joskus ratkaisu voi olla huostaanotto, joskus taas ei.

 

Kuka huostaanottopäätöksen tekee?

Kun huostaanotolle on olemassa lain mukaiset edellytykset ja kokonaisarvioinnin perusteella huostaanotto on lapsen edun kannalta paras vaihtoehto, on aika tehdä huostaanottoa koskeva päätös. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa ei vastusta huostaanottoa, päätös on mahdollista tehdä sosiaalitoimessa. Tällöin sosiaalityöntekijä valmistelee asian johtavan viranhaltijan ratkaistavaksi. Tätä kutsutaan suostumukseen perustuvaksi huostaanotoksi. Huostaanotosta tehdään kirjallinen päätös, joka sisältää sekä päätöksen huostaanotosta että päätöksen sijoittamisesta sijaishuoltoon. Päätös tulee valmistella huolellisesti ja siinä tulee varmistaa, että kaikkia kuulemiseen oikeutettuja asianosaisia on kuultu tai heille on ainakin tarjottu mahdollisuus kuulemiseen. Päätöksen liitteenä tulee olla ohjeet muutoksenhakuun. Muutosta suostumukseen perustuvassa huostaanottoasiassa voi hakea hallinto-oikeudelta. Hakemus tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi.

Sen sijaan, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa, asia siirtyy hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Tällöin kyseessä on tahdonvastainen huostaanotto. Sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu viranhaltija tekee tällöin huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle. Hakemuksen tulee käytännössä sisältää perustelut huostaanotolle ja selvitys siitä, mitä toimenpiteitä asian suhteen on jo tehty. Hallinto-oikeus pitää huolen siitä, että asianosaiset saavat tiedon hakemuksen saapumisesta hallinto-oikeuteen. Yleensä kuitenkin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapselle ja perheelle jo tätä aiemmin hakemuksen jättämisestä. Asianosaisilla on oikeus saada tieto hakemuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista liitteistä niin halutessaan. Hallinto-oikeus varaa asianosaisille tilaisuuden antaa vastineensa huostaanottoasiassa. Huostaanottoa koskeva asia käsitellään hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Hallinto-oikeuden ratkaisuun huostaanottoasiassa voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antaa huostaanottopäätöksensä yhteydessä valitusosoituksen, jossa on tieto valituksen määräajasta, valitusviranomaisesta ja valitusviranomaisen osoitteesta.

Huostaanottopäätös tulee antaa tiedoksi kaikille niille, joilla on oikeus tulla kuuluksi asiassa eli 12 vuotta täyttäneelle lapselle sekä lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Tiedonanto on sen viranomaisen tehtävänä, joka päätöksen on tehnyt. Päätöksen tehneen tahon vastuulla on myös antaa asianosaisille tietoa heidän käytettävissään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista sekä mahdollisuudesta oikeusapuun.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Pysäyttääkö muutoksenhaku huostaanottoa koskevat toimet?

Kun lapsen huostaanottoa koskeva asia on vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa, voi asiaa käsittelevä tuomioistuin omasta aloitteestaan antaa väliaikaisen määräyksen koskien lapsen olinpaikkaa ja sitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on asian tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä. Myös lapsella sekä hänen huoltajillaan ja vanhemmillaan on oikeus vaatia tuomioistuinta antamaan tällaisen väliaikaisen määräyksen. Väliaikainen määräys on voimassa siihen asti, kunnes:

  • hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa huostaanottoasiassa päätöksen,
  • hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus peruuttaa väliaikaisen määräyksen tai muuttaa sitä tai
  • väliaikaisen määräyksen aikana tehdään lapsen kiireellistä sijoitusta koskeva päätös.

Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei voi erikseen hakea muutosta.

Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi on akuutissa vaarassa, sosiaalitoimen on mahdollista sijoittaa lapsi kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä tai päätöstä.

2. Kauan huostaanotto kestää?

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi.

3. Milloin huostaanotto lakkaa?

Kun huostassapidolle ei ole enää tarvetta ja se ei ole enää lapsen edun mukainen, tehdään sosiaalitoimessa päätös huostassapidon lopettamisesta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkastamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai silloin, kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi. Asiassa otetaan huomioon:

  • sijaishuollon kestoaika,
  • lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu,
  • lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja
  • lapsen mielipide.

Huostassapito lakkaa myös silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

4. Voiko huostaanottopäätös raueta?

Huostaanottopäätös raukeaa, jollei sitä koskeviin täytäntöönpanotoimiin ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Esimerkiksi sijaishuoltopaikan hankkiminen katsotaan täytäntöönpanotoimeksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]