Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvonta ja kuolinpesä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vajaavaltaiselle kuolinpesän osakkaalle voidaan määrätä edunvalvoja valvomaan hänen etuaan. Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat, sekä ne täysi-ikäiset henkilöt, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi esimerkiksi henkisen sairauden johdosta. Mikäli kuolinpesän osakas on vajaavaltainen alaikäisyyden vuoksi, häntä edustavat pääsääntöisesti hänen omat vanhempansa. Jos hän on vanhempiensa yhteisessä huollossa, hänellä on siten kaksi edunvalvojaa. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä eivät kuitenkaan voi olla osakkaina samassa kuolinpesässä. Jos näin tapahtuu, on edunvalvojalle määrättävä sijainen.

Kuolinpesän osakkaalle voidaan määrätä edunvalvoja myös silloin, kun hän on estynyt osallistumaan perunkirjoitustilaisuuteen esimerkiksi ulkomailla oleskelun taikka vankeusrangaistuksen suorittamisen vuoksi. Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja tilanteissa, joissa tällaisen poissa olevan oikeutta valvotaan, sekä myös silloin, jos kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa tai hänen olinpaikkaansa tiedetä, tai jos perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan. Hakemus edunvalvojan tai tämän sijaisen määräämiseksi voidaan tehdä myös holhousviranomaiselle eli Digi- ja väestötietovirastolle. Hakemuksen tuomioistuimelle voi tehdä joko holhousviranomainen, tai se, jonka oikeutta on tarpeen valvoa taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, lapsi tai muu läheinen.

Jos kuolinpesän osakkaana on vajaavaltainen henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, vajaavaltaisen osakkaan vastuu perittävän veloista rajoittuu jäämistöomaisuuden arvoon. Hän ei siis voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen veloista, mikäli perunkirjoitusvelvollisuus laiminlyödään. Hän on kuitenkin velvollinen palauttamaan kuolinpesään siitä saamansa omaisuuden, jos perinnönjako peräytetään, ja hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen velkojia kohtaan, jos pesän hoitamisessa tai hallinnossa on toimittu velkojien oikeutta loukkaavasti. Edunvalvonta on merkittävä holhousasioiden rekisteriin, kun holhousviranomainen saa tiedon siitä, että alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa pesän varoista vainajan tai pesän velkoja niistä vähentämättä ylittää 20 000 euroa.

Jos edunvalvonnan alaisena olevasta henkilöstä tulee kuolinpesän osakas, häntä edustaa tällöin edunvalvoja. Edunvalvoja ei saa luopua päämiehensä puolesta perinnöstä tai testamenttiin perustuvasta saannosta, eikä tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta tai ilman pesänjakajaa toimitettavasta perinnönjaosta ilman holhousviranomaisen lupaa. Mikäli perittävä oli eläessään edunvalvonnan alaisena, ei hänen edunvalvojallaan ole kuitenkaan osakasasemaa kuolinpesässä, sillä edunvalvonta päättyy päämiehen kuolemaan. Edunvalvojan ja hänen päämiehensä välillä ei voi olla intressien ristiriitaa. Jos tämä on riskinä, on edunvalvojalle määrättävä tällöin sijainen. Sama edunvalvoja voi kuitenkin edustaa perinnönjaossa kahta kuolinpesän osakasta, mikäli heidän etunsa eivät ole ristiriidassa keskenään. Jos kuolinpesän osakkaana on alle 18-vuotias taikka täysi-ikäinen henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, on perukirjasta toimitettava jäljennös holhousviranomaiselle kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on toimitettu. Lisätietoja edunvalvonnasta ja rajoituksista perinnönjakoa koskien voi tiedustella lakimiehiltämme.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa