Minilex - Lakipuhelin

Valtion oikeus perintöön


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Mikäli vainajalla eli perittävällä ei ole perillisiä tai hän ei ole määrännyt omaisuuttaan testamentilla kenellekään, perintö siirtyy Suomen valtiolle. Serkut eivät lain mukaan peri. Tämä tarkoittaa sitä, että jos perittävän lähimpiä sukulaisia ovat hänen serkkunsa ja perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, koko perintö menee valtiolle. Perittävällä on siis halutessaan mahdollisuus syrjäyttää valtio saamasta perintöä. Valtiolla ei lain mukaan ole kuolinpesän osakkaan asemaa, ellei valtio poikkeuksellisesti ole yleistestamentin saajan asemassa.

Valtionkonttori voi katsoa kohtuulliseksi että omaisuus luovutetaan kokonaisuudessaan tai osittain perittävän läheiselle. Omaisuus voidaan määrätä luovutettavaksi myös sille kunnalle, jossa perittävä eläessään viimeksi asui. Se kunta, jossa on vainajalle kuuluvaa kiinteää omaisuutta, voi saada haltuunsa tämän omaisuuden. Jotta kunta voisi saada omaisuuden, sen tulee yleensä osoittaa omaisuudelle jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus. Hakemus valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta eteenpäin voi olla vapaamuotoinen ja se tulee tehdä valtiokonttorille vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

Jos kuitenkin voidaan perustellusti otaksua, että omaisuuden luovuttaminen perittävän sukulaiselle tai muulle läheiselle vastaa vainajan viimeistä tahtoa, voidaan omaisuus luovuttaa kyseessä olevalle läheiselle. Läheisen valtiokonttorille tekemä hakemus, jolla hän hakee omaisuuden luovuttamista itselleen on muotovapaa, mutta hakemuksessa tulee esittää perusteet sille, miksi hakijaa on pidettävä perittävän läheisenä.

Omaisuus pysyy kuitenkin valtion omistuksessa tai muussa käytössä, mikäli sille katsotaan olevan erityinen syy. Tämä tarkoittaa sitä, että perinnön luovuttaminen niin sanotusti eteenpäin on mahdollista kaikissa niissä tilanteissa, joissa omaisuuden pysyttämiseen valtiolla tai omaisuuden käyttämiseen muulla tavoin ei ole erityisiä syitä.

Jos valtiokonttori päättää, että omaisuus pysyy valtion omistuksessa, asianosainen voi hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Edelleen hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vainaja on toki edelle kerrotulla tavalla voinut eläessään tehdä testamentin, jolla valtion oikeus jäämistöön tehdään tyhjäksi. Valtio voi puolestaan nostaa testamentin moitekanteen, jos sen mielestä testamentti ei ole pätevä. Vaikka kanteen nostamiseen olisikin aihetta, valtiokonttori voi päättää kanteen nostamatta jättämisestä, jos testamentin tekijän todellisesta tarkoituksesta ei ole epäselvyyttä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa