- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeus perintöön perustuu perillisen asemaan joko sukulaisuuden, avioliiton tai testamentin kautta. Perillisaseman voi saada suoraan lain nojalla tai vainajan tekemän testamenttimääräyksen perusteella. Perinnönsaajan oikeus ei kuitenkaan ole ikuinen, vaan se voi myös vanhentua, jos perinnönsaaja ei toimi ajoissa. Vanhentumisaika on kymmenen vuotta vainajan kuolemasta. Jos perinnönsaaja ei siinä ajassa vastaanota perintöä eli osoita minkäänlaista aktiivisuutta perinnön suhteen, on perintöoikeus lain mukaan vanhentunut.
Lakisääteinen perimysjärjestys perustuu sukulaisuuteen tai avioliittoon. Rintaperilliset eli lapset tai näiden jälkeläiset ovat lain mukaan vainajan ensisijaisia perillisiä. Jos lapsia ei ole, perillisasemassa on vainajan puoliso, mikäli vainaja oli naimisissa. Muussa tapauksessa perintö kuuluu joko vainajan vanhemmille, sisaruksille tai näiden lapsille. Serkut eivät enää peri. Testamentin perusteella voi periä myös sellainen, joka ei muuten olisi perillisasemassa. Kaikkia mahdollisia perillisiä koskee sama kymmenen vuoden vanhentumisaika riippumatta siitä, onko perintöoikeus saatu sukulaisuuden, avioliiton vai testamentin perusteella.
Oikeuden säilyttämiseksi perintö on vastaanotettava kymmenen vuoden sisällä perittävän kuolemasta. Perinnön vastaanottaminen ei kuitenkaan tarkoita, että perinnönjako olisi tehtävä edellä mainitussa ajassa. Perinnönjaolle ei ole laissa asetettu määräaikaa. Lain tarkoittamaksi perinnön vastaanottamiseksi riittää, että perillinen on osoittanut jonkinlaista aktiivisuutta jäämistöön liittyvissä asioissa. Esimerkiksi perunkirjoitukseen osallistuminen tai kuolinpesän asioiden hoitaminen katsotaan perinnön vastaanottamiseksi.
Kymmenen vuoden määräaika voi joskus alkaa myöhemminkin kuin perittävän kuolemasta. Jos testamentissa määrätty oikeus alkaa perittävän kuolinhetkeä myöhemmin, lasketaan vanhentumisaikakin alkavaksi vasta testamentin määräyksen mukaan. Esimerkiksi naimisissa ollut perittävä on voinut tehdä testamentin, jossa määrätään omaisuuden siirtymisestä testamentinsaajalle vasta lesken kuoltua. Silloin perintöoikeuden vanhentumisaika alkaa kulua vasta lesken kuoltua.
Vanhentumisaika on ehdoton. Mikään laillinen este kuten sairaus ei voi sitä pidentää. Määräaika kuluu siitäkin huolimatta, että perillinen ei edes tietäisi perillisen kuolemasta ja perintöoikeudestaan. Jos testamentin saajan oikeus vanhentuu sen takia, että joku on salannut testamentin häneltä, on perintöoikeutensa menettäneellä mahdollisuus hakea vahingonkorvausta testamentin salaajalta. Muussa tapauksessa korvausmahdollisuutta ei ole.
Kymmenen vuoden määräajan on katsottu riittävän siihen, että perillinen ehtii ryhtyä toimiin perintöoikeutensa toteuttamiseksi. Passiivisuudesta johtuvaa perintöoikeuden menetystä ei pidetä pitkän määräajan vuoksi kohtuuttomana, vaikka passiivisuus johtuisi perillisestä riippumattomista syistä. Mikäli perintöoikeuden vanhenemiseen liittyvät kysymykset askarruttavat, kannattaa vastauksia kysyä asiantuntevalta juristilta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa