- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos ensin kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillisiä, eli biologisia tai adoptoituja lapsia, jäämistö menee leskelle kokonaisuudessaan. Näin voi tapahtua myös tilanteissa, joissa puolisot ovat tehneet keskinäisen käyttöoikeustestamentin ja rintaperilliset ovat sitoutuneet olemaan vaatimatta lakiosaansa. Leski perii tällöin testamentin nojalla kaiken omaisuuden, joka tavallisimmin jaetaan lesken kuoleman jälkeen puolisoiden rintaperillisten kesken.
Jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli hänen vanhempansa, sisaruksensa tai näiden jälkeläiset ovat oikeutettuja saamaan puolet eloonjääneen puolison pesästä. Toissijaisten perillisten piiri määrittyy lopullisesti sen mukaan, mikä tilanne oli lesken kuollessa. Toinen puoli perinnöstä menee vastaavasti lesken perillisille. Jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ole lesken kuollessa elossa toissijaisia perillisiä, perintö menee lesken perillisille. Vastaavasti jos lesken kuollessa hänellä ei ole perillisiä elossa eikä hän ole tehnyt omaisuudestaan testamenttia, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat perinnön kokonaisuudessaan. Jos kummallakaan puolisolla ei ole elossa olevia perillisiä, eikä leski ole tehnyt omaisuudestaan testamenttia, perintö menee valtiolle.
Lähtökohtaisesti perintö jaetaan lesken kuoleman jälkeen tasan, mutta tästä pääsäännöstä on säädetty tiettyjä poikkeuksia. Jos leski on aiheuttanut ensiksi kuolleen puolison perillisten osalle tulevan omaisuuden olennaisen vähentymisen lahjalla tai siihen verrattavalla muulla oikeustoimella, lesken perillisille tulevasta perintöosuudesta on suoritettava vastiketta ensiksi kuolleen puolison perillisille. Jos vastiketta ei voida suorittaa, lahja tai sen arvo voidaan tietyissä tilanteissa määrätä palautettavaksi. Jos taas leski on perintönä, testamentilla, lahjana taikka ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen harjoitetulla ansiotoiminnalla saanut aikaan oman perintöosuutensa lisääntymisen, tämä vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi.
Ensiksi kuolleen puolison perillisillä on oikeus lesken kuoleman jälkeen saada osalleen sellaista perintöä, joka on kuulunut tälle ensiksi kuolleelle puolisolle. Myös lesken perillisillä on vastaava oikeus lesken omaisuuteen tämän kuoleman jälkeen. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset voivat vaatia perinnönjakoa vasta lesken kuoltua. Tähän oikeuteen ei vaikuta se, onko leski mennyt eläessään uusiin naimisiin vaiko ei.
Perinnön jakamiseen lesken jälkeen vaikuttaa siten se, ovatko puolisot määränneet omaisuudestaan testamentilla elossa ollessaan, ja se, onko lesken kuoltua kummallakaan perillisiä elossa. Perintöasioiden suunnittelu etukäteen voi olla kannattavaa, ja sillä voidaan saavuttaa myös verotuksellisia etuja. Lakimieheltä voi kysyä lisää neuvoja asiaan liittyen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa