- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän kuoleman jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Jos perittävältä jää omaisuutta esimerkiksi 100 000 euroa ja kaksi rintaperillistä, molempien perintöosa on 50 000 euroa, jolloin kummankin lakiosan suuruus on 25 000 euroa. Jos perittävän lapsi on kuollut, oikeus lakiosaan siirtyy hänen lapsilleen. Poikkeuksena lakiosaoikeudesta on se, jos perittävä tekee perillisen perinnöttömäksi. Tällöin perillinen menettää oikeutensa myös lakiosaan. Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin, kuin se estää rintaperillistä saamasta hänen lakiosaansa jäämistöstä. Testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi.
Jos perillinen on perittävän eläessä saanut ennakkoperinnön, testamenttiin rinnastuvan lahjan tai suosiolahjan, se luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu on sijaantuloperillinen, hänen lakiosastaan vähennetään sellainen edellä mainittu omaisuus, jonka perittävä on eläessään antanut ensisijaisesti lakiosaan oikeutetulle henkilölle.
Jos perillinen ei siitä huolimatta voi saada lakiosaansa, vaikka testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, on se, jolle perittävä on eläessään antanut ennakkoperinnön, suosiolahjan tai testamenttiin rinnastuvan lahjan sekä se, joka on saanut perittävän henkivakuutuksen perusteella vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan lakiosan täydentämisestä. Jos lakiosan täydennysvelvollisia on useita, heidän vastuunsa määräytyy suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan. Jos lakiosan täydennystä vaaditaan toiselta lakiosaperilliseltä, saa hän kuitenkin pitää sen, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan. Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä oikeustoimen sisältävästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan. Kanne on nostettava kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Perittävä voi testamentilla tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Perinnöttömäksi voi tehdä myös silloin, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekeminen edellä mainituista syistä johtaa siihen, että perillinen menettää myös oikeutensa lakiosaan.
Lakiosa on siis se vähimmäismäärä, joka rintaperillinen saa suoraan lain nojalla vainajan tekemästä testamentista riippumatta. Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosan määrää laskettaessa otetaan huomioon perittävän antamat ennakkoperinnöt, testamenttiin rinnastettavat lahjat sekä suosiolahjat. Myös perittävän ylisuuret henkivakuutusmaksut voidaan ottaa huomioon lakiosaa laskettaessa. Lisätietoa mm. lakiosan määrän laskemisista ja edellä mainituista laskennallisista lisäyksistä saat soittamalla lakipuhelimeen.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.