» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lain mukaan perintöön ovat lähinnä oikeutettuja vainajan rintaperilliset, eli hänen biologiset sekä useimmissa tapauksissa myös adoptoidut lapsensa. Jos vainajalla ei ollut lapsia, hänen leskensä on lähinnä oikeutettu perimään hänen jäämistönsä. Lapsettoman ja naimattoman vainajan lakimääräisiä perillisiä ovat hänen toiseen parenteeliin kuuluvat perillisensä, eli hänen vanhempansa, sisaruksensa sekä näiden jälkeläiset.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Jos vainaja ei ollut kuollessaan naimisissa, eikä häneltä jäänyt myöskään rintaperillisiä, hänen perintönsä menee hänen vanhemmilleen puoliksi. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, tämän jälkeläisillä on vanhemman sijaantuloperillisinä oikeus perintöön. Vanhemman lapseltaan perimä puolikas jaetaan tällöin tasan yhtä moneen osaan, kuin tällä on jälkeläisiä. Tällöin myös sisko- tai velipuoli voi tulla oikeutetuksi perintöön perinnönjättäjän jälkeen. Jos perinnönjaosta on syntynyt erimielisyyttä, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta perinnönjakoa koskevassa asiassa.
Lain mukaan veli- ja siskopuolilla on oikeus perintöön perinnönjättäjän jälkeen, jos täyssukulaisia ei ole. Jos perinnönjättäjän ainoa eloonjäänyt sukulainen on esimerkiksi siskopuoli, koko perintö menee tälle. Tilanteessa, jossa perinnönjättäjän vanhemmilla olisi oikeus periä hänet, mutta he ovat kuolleet, sijaantuloperillisenä olevalla sisaruspuolella on oikeus perintöön vain hänen vanhempansa jälkeen tulevalle osalle. Jos perinnönjättäjältä on jäänyt esimerkiksi siskopuoli ja täyssisko, täyssiskolla on oikeus saada kokonaisuudessaan sen vanhemman perintöosa, jonka lapsi siskopuoli ei ole. Toinen puolikas jaetaan puoliksi täyssiskon ja siskopuolen välillä. Mikäli sisaruksista joku on kuollut, tämän lapsilla on puolestaan sijaantuloperillisinä oikeus periä heidän osalleen kuuluva osuus perinnöstä.
Siskopuolella voi siten olla oikeus perintöön joko yhdessä täyssisarusten kanssa, tai näiden puuttuessa hän voi saada perinnön kokonaan. On huomattava, että vanhempien ja sisarusten perintöoikeus voi väistyä perinnönjättäjän tekemän testamentin johdosta, sillä vain rintaperillisillä on oikeus saada lakiosansa perinnöstä, vaikka omaisuus olisikin testamentattu jollekin toiselle. Jos perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä eikä leskeä, perinnöstä voidaan määrätä hyvinkin vapaasti testamentin avulla. Lakimiehiltämme voi kysyä lisää neuvoja perintöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen tilanteestasi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa