- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaren mukaan rintaperillisellä ja ottolapsella sekä näiden jälkeläisellä on oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet edellä mainituille perillisille lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Yksinkertaistettuna siis rintaperillisiä ollessa vain yksi on hänen lakiosansa puolet omaisuudesta; jos rintaperillisiä on kaksi, kuuluu kummallekin neljäsosa omaisuudesta ja niin edespäin. Rintaperillisellä ja ottolapsella sekä näiden jälkeläisellä on oikeus lakiosaan, vaikka hänet olisi testamentissa tehty perinnöttömäksi. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä hänelle lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Perillinen ei kuitenkaan voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut oikeudestaan lakiosaan. Perillisellä on oikeus luopua oikeudestaan, jos hän ei ole ryhtynyt sellaisiin toimiin joiden perusteella voitaisiin katsoa hänen jo ottaneen perinnön vastaan. Perittävän ollessa elossa perillinen voi luopua perinnöstä hyväksymällä testamentin tai muuten ilmoittamalla tästä kirjallisesti perittävälle. Perillisellä on tästä huolimatta oikeus lakiosaan, jos hän ei ole saanut siitä kohtuullista vastiketta tai jos hänen puolisolleen tai jälkeläisilleen ei lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.
Lakiosajärjestelmässä noudatetaan individuaaliperiaatetta. Jokaisen lakiosaan oikeutetun tulee vaatia lakiosaa ja mahdollisia laskennallisia lisäyksiä itsenäisesti, ja jokaisen suhteellinen osuus lasketaan erikseen. Rintaperillisen oikeutta saada välittömästi itselleen lakiosa voi rajoittaa lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Mikäli jäämistönä on vain puolisoiden yhteisesti käyttämä koti ja sen irtaimisto, rintaperillinen saa lakiosansa käytännössä vasta lesken hallintaoikeuden päätyttyä.
Lakiosan määrittämiseksi on määritettävä reaalinen jäämistö. Mikäli perittävä ei kuollessaan ollut naimisissa eikä ositusta ollut kesken, jäämistön nettoarvo saadaan vähentämällä omaisuuden arvosta perittävän velat ja muut vastuut. Mikäli perittävä oli naimisissa, reaalijäämistönä on puolisolle avio-oikeuden nojalla tuleva avio-osa. Reaalijäämistöön vaikuttaa myös lesken tasinkoprivilegi.
Lakiosajäämistöön tehdään tiettyjä laskennallisia lisäyksiä. Lakiosajäämistö voi olla reaalista jäämistöä suurempi silloin, jos perittävä on eläessään tehnyt lakiosaan oikeutetulle vahingollisia luovutuksia, jotka tulee ottaa huomioon lakiosaa laskettaessa. Kuolinpesän varoihin on lisättävä perittävän eläessään antama ennakkoperintö, muuten testamenttiin rinnastettavissa oleva lahja ja suosiolahja. Mikäli perittävä ei ole erikseen määrännyt, että jotakin lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä, tulee lahja ennakkona vähentää perinnöstä. Perittävä ei voi kuitenkaan nimenomaisella määräyksellä poistaa suosiolahjaolettamaa. Tällä suojataan rintaperillisiä siltä, että perittävä voisi antaa koko omaisuutensa yhdelle rintaperilliselle muiden jäädessä ilman.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa