- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tilanteissa, joissa lesken kuoltua elossa ovat vain hänen ja ensin kuolleen puolison yhteiset lapset, perinnönjako on useimmiten yksinkertaista. Rintaperillisinä lapsilla on lähtökohtaisesti yhtä suuri oikeus perintöön, jolloin perintö jaetaan niin, että jokainen rintaperillisistä saa yhtä suuren osuuden. Mikäli sukulaissuhteet ovat monimutkaisempia, perinnönjako vaatii monesti enemmän selvittelyä, ja asiantuntijapalveluiden käyttö onkin usein suositeltavaa.
Lesken kuoltua hänen perillisillään, sekä ensiksi kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä on toisistaan riippumaton oikeus vaatia pesänjakoa. Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison muut kuin rintaperilliset, esimerkiksi tämän vanhemmat ja sisarukset. Ensiksi kuollut puoliso on tosin oikeutettu syrjäyttämään toissijaiset perilliset tekemällään testamentilla. Mikäli näin on toimittu, leskellä on täysi oikeus määrätä ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta sekä eläessään, että kuolemansa varalta.
Lesken kuoltua hänen kuolinpesänsä on jaettava ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken. Pesänjaon kohteena on tällöin kaikki se omaisuus, minkä leski on ensiksi kuolleen puolison jälkeen saanut ja se, mikä leskelle itselleen kuuluu. Lähtökohtaisesti perintö menee tällöin puoliksi lesken perillisille ja puoliksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille, mutta tästä tilanteesta voidaan poiketa lesken ja ensiksi kuolleen puolison välisistä aviovarallisuussuhteista riippuen. Mikäli lesken pesän arvo on hänen kuollessaan suurempi kuin silloin, kun ensiksi kuollut puoliso kuoli, tämä arvonnousu luetaan tietyissä tilanteissa lesken perillisten hyväksi. Molempien puolisoiden perillisillä on oikeus vaatia jäämistöstä osalleen sitä omaisuutta, joka kuului sille puolisolle tämän eläessä, jonka perillisiä he ovat.
Leski ei voi tehdä tehokkaasti sellaista testamenttia, joka estäisi toissijaista perillistä saamasta hänelle laillisesti kuuluvaa osuutta lesken pesästä. Leski voi tosin määrätä omasta omaisuudestaan testamentilla ja hän voi myös puolisonsa kuoleman jälkeen muuttaa heidän tekemäänsä keskinäistä testamenttia. Lesken kuolinpesästä voidaan myös joutua antamaan vastiketta toissijaisille perillisille, mikäli leski on eläessään antamalla luovutuksella aiheuttanut omaisuuden olennaisen vähentymisen.
Jos lesken kuoltua ei ole elossa yhtään ensiksi kuolleen puolison toissijaista perillistä, lesken omaisuus menee lesken lakimääräisille perillisille tai lesken testamentin saajalle. Mikäli näistä ei ole lesken kuollessa yhtäkään elossa, eikä testamentissa ole muuta määrätty, perintö menee lesken kuoltua valtiolle.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa