- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vainajan velipuolella voi olla perintöoikeus tämän jäämistöön, mikäli perittävällä ei ole elossa lain mukaisen perimysjärjestyksen mukaan läheisempiä perillisiä, ja jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia. Ensimmäisenä perintöön ovat oikeutettuja vainajan rintaperilliset eli jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa. Perittävän kuollessa ilman rintaperillisiä menee perintö hänen elossa olevalle leskelleen, jonka kuoleman jälkeen lesken kuolinpesä jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat muun muassa perittävän vanhemmat. Jos siis perittävältä ei jäänyt leskeäkään tai perintöä ollaan jakamassa lesken jälkeen, saavat perittävän vanhemmat tämän omaisuuden. Molemmat vanhemmat perivät puolet jäämistöstä, ja jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, menee hänen osuutensa hänen rintaperillisilleen.
Velipuoli voi siis periä vainajan, jos heidän yhteinen vanhempansa on kuollut tai tämä luopuu perinnöstä. Tällöin velipuoli tulee perillisasemaan vanhempansa sijaan. Jos yhteisellä vanhemmalla oli muita lapsia, jakavat he tämän osuuden keskenään. Jos kuitenkin velipuoli on yhteisen vanhemman ainoa lapsi, saa hän puolet perinnöstä. Velipuolen perintöosuus voi muodostua vielä tätäkin suuremmaksi, mikäli perittävän toinenkin, velipuolen kanssa ei-yhteinen vanhempi on kuollut, eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä. Tällöin myöskin tämän perinnönjättäjän vanhemman, joka ei siis ole perillisasemassa olevan velipuolen vanhempi, osuus tulee yhteisen vanhemman rintaperillisten hyväksi. Seuraavaan perimysryhmään, jonka muodostavat perittävän isovanhemmat sekä tädit ja sedät, ei nimittäin siirrytä, jos edellisestä ryhmästä löytyy yksikin perillinen.
Velipuolilla tarkoitetaan tässä artikkelissa henkilöitä, joilla on yksi yhteinen vanhempi, eikä siten äiti- tai isäpuolen muista liitoista olevia lapsia. Velipuoli, jolle perittävä ei ollut sukua, voikin periä ainoastaan testamentin nojalla. Muissakin tapauksissa testamentin tekeminen on suositeltavaa, jos haluaa omaisuutensa menevän velipuolelleen kuolemansa jälkeen, tai jos haluaa tämän nimenomaisesti estää. Testamentilla perittävä voi parhaiten varmistua siitä, että hänen jäämistönsä lopulta jaetaan hänen tahtonsa mukaisesti. Testamentin laadinnassa kannattaa kuitenkin turvautua asiantuntijaa apuun toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa