- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vainajan omaisuuden perivät ensisijaisesti hänen rintaperillisensä, joilla tarkoitetaan suoraan alenevassa polvessa olevia sukulaisia kuten lapsia ja lapsenlapsia. Vainajan lapset perivät siis koko omaisuuden keskenään yhtä suurin osuuksin, ja jos joku lapsista on kuollut, saavat hänen osuutensa hänen lapsensa. Adoptiolapset perivät siinä missä biologiset lapsetkin. Jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, perii leski omaisuuden. Jos leskeäkään ei jäänyt menee omaisuus seuraavaksi vainajan vanhemmille. Lakimääräisessä perimyksessä rintaperillisiksi katsotaan ainoastaan vainajan omat lapset, eivät siis lapsipuolet eli puolison lapset. Lapsipuoli ei siis saa lainkaan perintöä silloin, kun kuolinpesä jaetaan lain mukaan, vaan perintö menee joko leskelle tai vainajan sukulaisille. Lapsipuoli voi kuitenkin myöhemmin saada jotakin vainajalle kuulunutta omaisuutta periessään oman vanhempansa eli perittävän puolison, jos hänen oma vanhempansa saa osituksessa perittävän omaisuutta tasinkona.
Lain mukaisen perinnönjaon lopputulos ei aina vastaa perittävän tahtoa ja hänen perhesuhteidensa erityispiirteitä. Tällainen voi esimerkiksi olla tilanne silloin, jos perittävä on kasvattanut puolisonsa lasta kuin omaansa. Tässä tilanteessa ainoa vaihtoehto vaikuttaa omaisuutensa jakamiseen kuoleman jälkeen on tehdä testamentti. Testamentissa omaisuutensa voi esimerkiksi määrätä kokonaisuudessaan lapsipuolelleen tai vaikkapa jaettavaksi tasan omien lasten ja lapsipuolen kesken. Erilaisia testamenttausvaihtoehtoja on lukemattomia. Tärkein testamenttausvapautta rajoittava seikka on rintaperillisten oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillinen olisi saanut ilman testamentin olemassaoloa. Jos siis perittävä on laatinut testamentin lapsipuolensa hyväksi siten, että se loukkaa hänen rintaperillistensä lakiosaoikeutta, voivat rintaperilliset halutessaan vaatia kuolinpesästä lakiosan suuruista määrää omaisuutta. Loput jäämistöstä jaetaan kuitenkin testamentin mukaan.
Vaikka lapsipuolta ei laissa varsinaisen perimyksen osalta ole otettu huomioon, on hän kuitenkin täysin vieraita ja kaukaisempia sukulaisia paremmassa asemassa. Aviopuolison lapsi kuuluu nimittäin perintöverotuksessa ensimmäiseen eli kevyemmin verotettavaan veroluokkaan. Sen vuoksi lapsipuoli maksaa testamentilla saamastaan omaisuudesta veroa saman verran kuin esimerkiksi rintaperillinen. Lisätietoja ja neuvoja lapsipuolen perintöoikeuteen ja testamentin laadintaan liittyen saat soittamalla lakipuhelimeemme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa