- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaressa on määritelty lakimääräinen perimysjärjestys, jota noudatetaan silloin, kun perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Testamentistakin huolimatta rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet kyseiselle perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Perittävän kihlattu ei peri puolisoaan lain nojalla. Kihlattu perii vain siinä tapauksessa, että perittävä on tehnyt hänen hyväkseen testamentin.
Perintökaaren mukaan perinnön saavat rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos perittävän lapsi on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä kesken tasan. Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa. Kihlakumppani ei kuulu perintökaaren lakimääräisen perimysjärjestykseen eikä kihlakumppania rinnasteta aviopuolisoon. Perittävän kihlattu perii vain, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti. Koska kihlakumppani ei peri lain nojalla, seuraavaksi perinnön saa perittävän vanhemmat. Kumpikin heistä saa puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä kesken tasan. Jos veljiä tai sisaria ei ole, mutta jompikumpi vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön. Jollei edellä mainittujakaan perillisiä ole, perintö menee perittävän isän ja äidin vanhemmille. Jos joku heistä on kuollut, menee hänen osuutensa hänen lapsilleen. Perimysjärjestys katkeaa serkkuihin eli serkut ja sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät enää ole oikeutettuja perintöön. Jos yhtäkään yllämainittua perillistä ei ole, valtio perii koko omaisuuden.
Perittävän kihlakumppanille voidaan kuitenkin antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avustuksen antamisella ei lähtökohtaisesti saa loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa otetaan huomioon kihlakumppanin, mahdollisuus turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan, ikä, parisuhteen kesto sekä muut näihin verrattavat seikat. Avustuksen saaminen on kuitenkin harvinaista. Jos kihlakumppani saa avustusta vainajan varoista, hän kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan ja perintöveron määrä lasketaan taulukon mukaan. Muussa tapauksessa kihlakumppani kuuluu toiseen perintöveroluokkaan.
Kihlakumppanilla ei siis ole lakiin perustuvaa oikeutta periä kumppaniaan. Kihlakumppani perii vain silloin, kun perittävä on tehnyt testamentin hänen hyväkseen. Testamentilla ei kuitenkaan saa loukata rintaperillisen lakiosa-oikeutta. Kihlakumppanilla voi tietyissä tilanteissa olla oikeus avustukseen vainajan varoista. Avustuksen saaminen on kuitenkin harvinaista. Jos kihlakumppani saa avustusta, perintövero lasketaan ensimmäisen perintöveroluokan mukaan, muussa tapauksessa kihlakumppani kuuluu toiseen perintöveroluokkaan.
Lisätietoa kihlatun oikeuksista saat soittamalla lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa