- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vainajan lapset ovat aina perillisasemassa, mutta leski ei välttämättä saa perintöä kuolleen puolisonsa jälkeen. Lain mukaan leski perii puolisonsa vain silloin, jos vainajalla ei ole lapsia eli rintaperillisiä. Perittävä voi kuitenkin tehdä eläessään testamentin puolisonsa hyväksi, jolloin leski perii testamentin perusteella. Keskinäinen testamentti on tavallinen aviopuolisoiden välinen asiakirja, jolla annetaan perillisasema leskelle. Testamentilla ei kuitenkaan voi kokonaan syrjäyttää lasten oikeutta perintöön. Lapsilla on aina oikeus saada lakiosa vanhempansa jäämistöstä.
Leskellä on kuitenkin avio-oikeus puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen, vaikka perintöoikeutta ei olisikaan. Avio-oikeus voidaan sulkea pois avioehdolla, mutta ilman avioehtoa osa vainajan omaisuudesta voi kuulua leskelle avio-oikeuden perusteella. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan ja lesken varallisuudet, ja osituksessa määritetään, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä vainajan perillisille. Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, perii leski kaiken, ellei testamentilla ole toisin määrätty.
Testamentilla voidaan sivuuttaa lesken perintöoikeus kokonaan. Vainajan lapsilla on oikeus vaatia lakiosaa jäämistöstä, jos heidät on sivuutettu testamentilla. Leskellä ei vastaavaa oikeutta ole. Lapsettomana kuollut puoliso on voinut tehdä testamentin jonkun muun kuin puolisonsa hyväksi. Tällöin leski ei peri mitään, mutta voi saada omaisuutta avio-oikeuden perusteella. Testamenttimääräyksillä ei voi vaikuttaa oman puolison avio-oikeuteen. Ainoastaan avioehdolla voidaan sulkea puolison avio-oikeus pois.
Ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus tai omaisuuden erottelu, jos vainaja oli naimisissa. Omaisuuden erottelu tehdään silloin, jos puolisoilla oli avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto. Muussa tapauksessa tehdään omaisuuden ositus. Osituksen jälkeen voidaan vainajalle kuulunut omaisuus jakaa perillisten kesken siten kuin laissa säädetään. Omaisuus jaetaan tasan vainajan lasten kesken, ellei testamentissa ole toisin määrätty. Jos lapsia tai testamenttia ei ole, on leski ainoa lakisääteinen perillinen.
Perinnön jakamiseen vaikuttaa lesken hallintaoikeus. Puolison kuoleman jälkeen leskellä on oikeus hallita koko jäämistöä jakamattomana siihen asti, kunnes joku kuolinpesän osakas vaatii perinnönjakoa. Jakovaatimuksen esittämisen jälkeen lesken hallintaoikeus kaventuu, muttei poistu kokonaan. Leskellä on jakovaatimuksista huolimatta aina oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallussaan, jos hän ei itse omista vastaavanlaista asuntoa. Hallintaoikeuteen ei vaikuta perintöoikeuden puuttuminen. Leskellä on yhteisen kodin hallintaoikeus, vaikka perintöoikeutta puolison omaisuuteen ei olisikaan.
Silloin kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa, perittyyn omaisuuteen kohdistuu tiettyjä rajoituksia. Leskellä on omaisuuteen täysi omistus- ja käyttöoikeus, mutta ei testamenttausvaltaa. Ainoastaan silloin, jos ensiksi kuollut puoliso on tehnyt omistusoikeustestamentin lesken hyväksi, voi leski määrätä testamentilla myös puolisoltaan peritystä omaisuudesta. Lesken kuoltua koko omaisuus jaetaan tasan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat sellaiset ensiksi kuolleen puolison sukulaiset, joilla ei ole perintöoikeutta lesken elinaikana, mutta joille lain mukaan kuuluu ensiksi kuolleen puolison osuus omaisuudesta lesken kuoleman jälkeen. Perintöön liittyvät asiat on aina hyvä varmistaa juristilta, olipa sitten kyse perunkirjoituksesta, perinnönjaosta tai testamentin laadinnasta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa