- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Laissa on määritelty vainajan perilliset, joiden asemaan perittävä voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperilliset eli lapset ja heidän lapsensa ovat ensisijaisia perillisiä. Puoliso on lakisääteinen perillinen vain silloin, jos rintaperillisiä ei ole. Leski perii siis puolisonsa vain, jos vainaja on lapseton tai jos testamentissa niin määrätään. Leski on kuitenkin kuolinpesän osakas, jos hänellä on avio-oikeus perittävän omaisuuteen. Aviovarallisuussäännökset täydentävät perintölainsäädäntöä siten, että lesken asema on turvattu, vaikka leskellä ei olisi oikeutta perintöön. Avio-oikeus ei ole ehdoton oikeus, vaan se voidaan sulkea avioehdolla joko kokonaan tai osittain pois.
Avio-oikeuden perusteella leskellä on oikeus saada puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä eli siitä mitä jää, kun varallisuudesta vähennetään velat. Jos vainajalla oli enemmän omaisuutta kuin leskellä, pitää kuolinpesän maksaa leskelle tasinkoa, jotta osuuksista saadaan yhtä suuret. Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, mikäli leski oli puolisoaan varakkaampi. Kuolinpesältä saadusta tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska tasinko ei ole perintöä vaan lesken omaa, avio-oikeuteen perustuvaa omaisuutta. Testamentilla ei voi vaikuttaa puolison avio-oikeuteen. Jos testamentin edunsaajana on joku muu kuin leski, koskevat testamenttimääräykset vain jäämistön sitä osaa, josta on erotettu lesken omaisuus ja mahdollinen tasinko.
Leskellä on oikeus pitää vainajan jäämistöä jakamattomana hallussaan, kunnes rintaperilliset tai testamentinsaaja vaativat perinnönjakoa. Jakovaatimus kaventaa lesken hallintaoikeutta, mutta ei poista sitä kokonaan. Leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina ollut asunto ja sen irtaimisto. Lesken asumisoikeus on elinikäinen, eikä sitä voi poistaa testamenttimääräyksillä tai avioehtosopimuksella. Se ei ole myöskään perintöveron alaista omaisuutta. Asumisoikeus ohittaa rintaperillisten oikeuden lakiosaan. Lakiosaa ei tarvitse maksaa, jos sen maksaminen edellyttää yhteisen kodin myyntiä. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos leski on testamentin edunsaajana. Testamenttisaanto ei saa suojaa lakiosaa vastaan, eikä leski voi vedota asumisoikeuteensa, jos on ottanut testamentissa määrätyn perinnön vastaan.
Perittävä voi määrätä koko omaisuutensa leskelle, vaikka hänellä olisi rintaperillisiä. Useimmiten keskinäisissä testamenteissa annetaan eloonjääneelle puolisolle joko omistus- tai hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen. Rintaperilliset voivat tällöinkin vaatia lakiosaansa, jonka leski saa halutessaan maksaa rahana. Jos leski saa vain hallintaoikeuden, omistusoikeus siirtyy lapsille, ellei testamentissa muuta määrätä. Testamenttimääräyksillä on vaikutusta myös perintöverotukseen. Omistusoikeutta ja hallintaoikeutta verotetaan eri tavoin, joten testamentin laatimisessa kannattaa ottaa myös verotukselliset seikat huomioon. Juristimme antavat mielellään lisätietoja perintöasioihin liittyvissä kysymyksissä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa