Minilex - Lakipuhelin

Aviottoman lapsen oikeus perintöön

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomen perintöoikeuden mukaan oikeus perintöön on niillä, jotka ovat elossa perittävän kuolinhetkellä ja niillä, jotka on ennen perinnönjättäjän kuolemaa siitetty ja syntyvät sittemmin elävinä. Rintaperillisinä on lähinnä oikeus perintöön perittävän kuoleman jälkeen. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset syntyperästään riippumatta. Rintaperillisen asema edellyttää oikeudellisesti pätevää suhdetta rintaperillisen ja perittävän välillä, joten perintöoikeuden kannalta sillä ei ole merkitystä, mikä suhde rintaperillisen ja perittävän muiden sukulaisten välillä on, vai onko sitä lainkaan.

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä on jatkuvasti kasvussa. Nykyisen isyyslain mukaisesti aviottomalla lapsella on oikeus perintöön, mikäli avioton lapsi on syntynyt 1.10.1976 tai tämän ajankohdan jälkeen avioliiton ulkopuolella edellyttäen, että isyys on tunnustettu tai vahvistettu kanteella. Tällöin myös isällä ja hänen sukulaisillaan on oikeus periä avioton lapsi, mikäli hän kuolee ennen vanhempaansa. Aviottoman lapsen oikeus perintöön riippuu tällöin vain oikeudellisesti pätevästä suhteesta hänen ja perinnönjättäjän välillä, eikä sillä ole merkitystä, onko heidän välillään tosiasiallisesti minkäänlaista sosiaalista suhdetta.

Aviottoman lapsen oikeus perintöön voi vaihdella sen mukaan, milloin hän on syntynyt. Mikäli lapsi on syntynyt ennen 1.10.1976 avioliiton ulkopuolella, on mahdollista, että hänellä on rintaperillisen asema vain suhteessa äitiinsä, ellei isyyttä ole tunnustettu, sillä aikaisemmin avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla oli oikeus saada isältään vain elatusapua perintöoikeuden ollessa poissuljettu. Tämä oikeus on kuitenkin nykyisin mahdollista saavuttaa nostamalla kanne isyyden vahvistamiseksi. Useissa tapauksissa tämä on riittävä ja tarpeellinen keino aviottoman lapsen perintöoikeuden turvaamiseksi.

Aviottoman lapsen oikeus perintöön on lähtökohtaisesti riippuvainen siitä, onko isyys tunnustettu suhteessa häneen vai ei. Tietyissä tilanteissa tämä voi korjaantua itsestään, esimerkiksi jos vanhemmat menevät myöhemmin naimisiin keskenään. Muussa tapauksessa voi olla tarpeen nostaa kanne isyyden vahvistamiseksi joko isää tai tämän oikeudenomistajia vastaan. Jotta aviottoman lapsen asema rintaperillisenä saadaan turvattua, voi olla kannattavaa kääntyä lakimiehen puoleen ja kysyä tarkempia neuvoja.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]