» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli työskennellyt puolisonsa omistamassa yhtiössä ensin toimitusjohtajana ja sitten työsuhteisena työntekijänä. Toimitusjohtajana hänen palkkansa kuukaudessa oli ollut noin 2000 euroa, josta osa meni ulosottoon. A on myöhemmin ilmoittanut palkakseen noin 1000 euroa. Ulosottomies ei pitänyt palkkaa ja toimenkuvan muutosta uskottavana, ja oli vahvistanut ulosottolain mukaisesti A:n nettopalkaksi 1 500 euroa kuukaudessa. Yhtiön tuli pidättää tästä määrästä kolmasosa ja tilittää se kihlakunnanviraston pankkitilille.
A valitti päätöksestä. Käräjäoikeus tutki, onko A:lla valitusoikeutta tilanteessa, jossa ulosottomiehen päätös koskee suoraan sivullista eli A:n työnantajaa. Lain mukaan valitusoikeus on sillä, jota päätös koskee. Säännös on perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen. Käräjäoikeuden mukaan kyse oli päätöksestä, joka koska myös A:ta sopimuksen toisena osapuolena, joten A:lla oli oikeus valittaa päätöksestä. Valituksen osalta käräjäoikeus katsoi, että ulosottomiehen määräämä palkka oli kohtuullinen, ja hylkäsi A:n valituksen.
Hovioikeus jätti valituksen tutkimatta ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Se katsoi, ettei A:lla ollut valitusoikeutta asiassa, koska päätös ei muuttanut velallisen ja työnantajan välistä sopimusta. A ei ollut saattanut todennäköiseksi, että ulosottomiehen päätöksellä olisi hänelle itselleen ja hänen oikeuksilleen haitallisia vaikutuksia.
Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli oikeus valittaa ulosottomiehen päätöksestä. Korkeimman oikeuden mukaan ulosottomiehen päätös ei sinänsä muuttanut A:n ja työnantajan välistä sopimusta, mutta sillä saattoi olla vaikutusta A:lle maksettavaan nettopalkkaan. Päätös siis koski lain tarkoittamalla tavalla A:ta, jolla siten oli valitusoikeus. Korkein oikeus hylkäsi hovioikeuden päätöksen ja palautti asian hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa