» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ulosottomies oli ulosmitannut B:n osuuden puolisoiden A ja B yhteisestä vuokraoikeudesta kiinteistöön ja rakennuksesta. A väitti omistavansa rakennuksen yksin ja esitti selvitystä väitteensä tueksi. Kysymys siitä, oliko A todistanut omistusoikeutensa rakennukseen tai saattanut oikeutensa siinä määrin todennäköiseksi, että hänet olisi pitänyt osoittaa nostamaan ulosottolain 9 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kanne.
Heinolan kihlakunnanviraston ulosotto-osaston avustava ulosottomies ulosmittasi 13.10.2000 ulosottopöytäkirjan liitteestä ilmenevien B:n velkojen suoritukseksi tämän osuutena puolet puolisoiden A ja B yhteisestä vuokraoikeudesta kiinteistöön sekä vastaavan osuuden kiinteistöllä sijaitsevasta, A:n nimiin hankitusta rakennuksesta, jonka A väitti omistavansa yksin.
Käräjäoikeus, joka viittasi eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 2 §:ään, katsoi, että ei ollut ilmennyt mitään sellaista, etteikö B:n osuus olisi puolet kiinteistöstä. Kun rakennus oli tullut liitetyksi yhteisesti vuokratulle tontille, siitä oli tullut vuokraoikeuden ja vuokra-alueella olevan rakennuksen käsittävä kokonaisuus, jonka omistivat sekä A että B. Mainituilla perusteilla käräjäoikeus totesi, että perusteita ulosmittauksen kumoamiselle ei ollut ja hylkäsi A:n valituksen.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Hovioikeus katsoi, että omakotitalo oli rakennettu puolisoiden yhteiseksi kodiksi. Aviopuolisoiden välisiä keskinäisiä sopimuksia erilaisten maksujen maksamisesta ei yksin voitu pitää riidattomana näyttönä yhteisesti käytettyjen omaisuuskohteiden omistuksesta vastoin julkiseen rekisteriin merkittyä tietoa. Järkevää selitystä ei ollut esitetty sille, että vuokrasopimus oli tehty yhteisesti talopaketin tilaamisen jälkeen, mikäli omakotitalo olisi tarkoitettu tulemaan yksin A:n omaisuudeksi. Lisäksi A oli pankkilainaa hakiessaan ilmoittanut hakemuksessa omistavansa puolet lainan vakuudeksi tarjotusta asuinrakennuksesta.
Ulosottolain säännöksissä perusperiaatteena on, ettei velalliselta saa ulosmitata mitään, mikä kuuluu toiselle. Lain mukaan nyt kysymyksessä olevan kaltaisen maanvuokraoikeuden ulosotossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kiinteistöstä säädetään, ja tällöin käyttöoikeuden kirjauksella on sovellettaessa sama vaikutus kuin lainhuudolla. Kiinteistö saadaan ulosmitata velalliselta, jos hänellä on siihen lainhuuto, jollei se ilmeisesti kuulu jollekin toiselle. Sivullisen väittäessä omistavansa kiinteistön on soveltuvin osin noudatettava, mitä säädetään irtaimen omaisuuden osalta. Tuosts seuraa, että sivullisen väite, jonka mukaan kiinteistö kuuluu hänelle, vaikka lainhuuto on velallisella, ei estä sanotun omaisuuden ulosmittaamista, ellei sivullinen voi heti todistaa omistusoikeuttaan. Samassa, että mitä pykälässä säädetään sivullisesta, koskee vastaavasti velallisen puolisoa. Näitä periaatteita noudatetaan ulosottolain mukaan soveltuvin osin myös silloin, kun sivullinen väittää omistavansa jotakin, joka hänen omaisuutenaan ei kuulu kiinteistöön sen ainesosana.
Ulosottolain mukaan silloin, jos sivullinen vastustaa täytäntöönpanoa sillä perusteella, että se loukkaa hänen oikeuttaan, ulosottomiehen on osoitettava asianomainen nostamaan käräjäoikeudessa riita-asiana kanne (täytäntöönpanoriita), mikäli väitteen tueksi on esitetty todennäköisiä perusteita ja ulosottoasia on tämän johdosta tullut epäselväksi eikä selvitystä voida hankkia ulosottomenettelyssä. Ulosottolain säännöksistä seuraa, että ulosottomies on täytäntöönpanoon ryhtyessään voinut ottaa lähtökohdaksi sen, että A:lla ja B:llä on yhtäläinen oikeus vuokraoikeuteen rakennuksineen. Asiassa on kysymys siitä, onko A todistanut omistusoikeutensa rakennukseen tai saattanut oikeutensa siinä määrin todennäköiseksi, että hänet olisi pitänyt osoittaa nostamaan ulosottolaissa tarkoitettu kanne.
Maanvuokralain mukaan rakennus, jonka vuokramies rakentaa vuokra-alueelle, kuuluu vuokramiehelle. Tässä tapauksessa vuokraoikeus on yhdessä A:n ja B:n nimissä, ja molemmat on myös kirjattu kiinteistötietojärjestelmään vuokramiehiksi. Korkein oikeus katsoi, että talopaketti ja A:n rahoitusosuus on saattanut kattaa tässä tapauksessa merkittävän osan rakennuksen kokonaiskustannuksista. Talon arvosta ja sen hankintaan ja rakentamiseen liittyvistä seikoista sekä B:n osuudesta esitetty kirjallinen selvitys ei kuitenkaan riitä tässä ulosottovalitusasiassa näytöksi siitä, että rakennuksen omistusoikeus kuuluisi yksin A:lle. A on esittänyt todennäköisiä perusteita sen tueksi, että hän yksin omistaa asuinrakennuksen. Ulosottoasia on tullut tämän vuoksi epäselväksi, eikä selvitystä voida hankkia ulosottomenettelyssä. A:lle olisi näin ollen tullut antaa osoitus nostaa käräjäoikeudessa kanne omistusoikeutensa vahvistamiseksi.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ratkaisun ja asia palautettiin ulosottomiehelle. A:lle varattiin tilaisuus nostaa käräjäoikeudessa kanne omistusoikeutensa vahvistamiseksi kiinteistöllä sijaitsevaan, ulosmitattuun rakennukseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa