» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, voitiinko henkivakuutussopimus ulosmitata, vaikka ulosmittaus toimitettiin vasta sen jälkeen, kun oli kulunut yli 10 vuotta vakuutuksen ottamisesta. Ulosmittauksen onnistumisen turvaava turvaamispäätös henkivakuutuksen takavarikoinnista oli tehty 10 vuoden kuluessa henkivakuutuksen ottamisesta.
A oli ottanut henkivakuutuksen 4.7.1997. A:n epäiltiin syyllistyneen kolmeen törkeään veropetokseen vuosien 1998 – 2004 aikana, ja käräjäoikeus määräsi turvaamistoimipäätöksellä A:n omaisuutta 19.8.2005 pantavaksi hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon. A:n henkivakuutus oli takavarikkoon 6.9.2005. Ulosottomies teki 16.4.2010 ulosmittauspäätöksen henkivakuutuksesta vahingonkorvausvelan suorittamiseksi. A vaati ulosmittauksen kumoamista, koska vakuutussopimuslain mukaan henkivakuutusta ei voida ulosmitata, kun on kulunut 10 vuotta henkivakuutuksen ottamisesta.
Käräjäoikeus katsoi, että 16.4.2010 tapahtunut ulosmittaus oli jatkotoimi 19.8.2005 annetulle turvaamistoimipäätökselle, joka oli asianmukainen ulosottoperuste. Kyse oli siis käräjäoikeuden mukaan turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon jatkamisesta ja mahdollinen suorittaa, koska vuonna 2005 ei ollut kulunut 10 vuotta siitä, kun henkivakuutus oli otettu. Hovioikeus päätyi samaan lopputulokseen.
Korkein oikeus tarkasteli asiassa sitä, onko A:n säästöhenkivakuutussopimus voitu ulosmitata, vaikka henkivakuutuksen ottamisesta (v. 1997) on kulunut ulosmittausta toimitettaessa (v. 2010) yli 10 vuotta ottaen huomioon, että turvaamistoimipäätös on pantu täytäntöön ennen kymmenen vuoden määräajan umpeutumista (v. 2005).
Korkeimman oikeuden mukaan merkityksellistä on ainoastaan vakuutuksen ottamisen ja ulosmittauksen välinen aika. Merkitystä ei ole sillä, milloin ulosmittauksen perusteena olevan saatavan peruste on syntynyt tai milloin saatavan turvaamiseksi myönnetty turvaamistoimi ja milloin se on pantu täytäntöön. Merkitystä ei myöskään ole sillä, milloin saatavasta on annettu maksutuomio tai mikä on saatavan peruste.
Turvaamistoimien tarkoituksena on vain turvata varojen ja niiden arvon säilyminen rajoittamalla velallisen mahdollisuuksia määrätä omaisuudestaan. Täytäntöönpannun turvaamistoimenpiteen ulosottolainsäädännön mukaiset oikeusvaikutukset koskevat vain omaisuuden säilyttämisetä ja turvaamista estämällä velallista hävittämistä omaisuutta tai alentamasta sen arvoa. Turvaamistoimen oikeusvaikutukset eivät siten ole samat kuin ulosmittauksella. Tätä kantaa puoltavat myös turvaamistoimen ja ulosmittauksen erilaiset tarkoitukset, oikeusperusteet ja menettelyyn liittyvät seikat. Turvaamistoimen täytäntöönpanossa ei ole kysymys velvoitteen täytäntöönpanosta, vaan ennakkoturvasta. Vaikka omaisuus on vakuustakavarikossa turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanon perusteella, se ei muutu ulosmitatuksi omaisuudeksi ulosottoperusteen saamisen jälkeen, vaan velkojan tulee hakea ulosmittausta ja ulosmittaus tulee erikseen toimittaa.
Korkein oikeus katsoi, ettei täytäntöönpannulla vakuustakavarikolla ollut merkitystä arvioitaessa sitä, voitiinko A:n henkivakuutus ulosmitata. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset henkivakuutuksen ulosmittauksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa