» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksesta yleisesti ja käsittely alemmissa oikeuksissa
Tapauksessa oli kyse sen arvioinnista, miten velallisen puolesta ulosottomiehelle maksetut varat tuli jakaa, kun maksuja suoritettiin velkoja A:n saatavan verran ja tilanteessa, jossa A oli hakenut täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoa oli ennen maksun suorittamista hakenut myös velkoja B. A oli hakenut täytäntöönpanoa käräjäoikeuden antaman yksipuolisen tuomion perusteella. Tuomion mukaan velallisen tuli maksaa A:lle yhteisvastuullisesti eräiden muiden vastaajien kanssa takaajan takautumisoikeuden perusteella korkoineen 45 706,10 markkaa ja lisäksi oikeudenkäyntikuluista korvaukseksi 5000 markkaa korkoineen. Kajaanin ulosottoviraston avustava ulosottomies toimitti velalliselle ennakkoilmoituksen siitä, että hänen omistamansa kiinteistön määräosa tulisi ulosmitattavaksi. Velallisen veli maksoi kuitenkin kokonaisuudessaan A:n saatavan velalliselta. Maksu suoritettiin mainitulle avustavalle ulosottomiehelle ja talletettiin ulosottovarain virkatilille, josta varat edelleen tilitettiin Kajaanin ulosottovirastolta Jyväskylän ulosottovirastolle, joka oli pyytänyt ensimmäisenä mainitulta ulosottovirastolta asiassa virka-apua. Myös B oli ennen maksun suorittamista toimittanut Jyväskylän ulosottovirastoon velallista koskevan täytäntöönpanohakemuksen. Jyväskylän kihlakunnan ulosottomies tilitti velallisen veljen maksamat varat A:lle ja B:lle velkojien saatavien välisessä suhteessa.
A valitti ulosottomiehen tilityksestä vaatien tilityksen kumoamista ja sitä, että käräjäoikeus vahvistaa maksetut varat tilitettäviksi koko määrältään ainoastaan A:lle. B vaati, että A:n valitus hylätään. Lain velkojien maksunsaantijärjestyksestä 2 §:n mukaan velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu varoista silloin, jos pakkotäytäntöönpanossa jaettavana olevat varat eivät riitä siihen, että kaikki saatavat saataisiin maksettua täysimääräisesti. Varat on tällöin jaettava velkojille heidän saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa, jollei muuta erikseen säädetä. Käräjäoikeus hylkäsi A:n valituksen vetoamalla edellä esiteltyyn säännökseen ja siihen, ettei kummallakaan velkojista katsottu olleen lain tarkoittamaa etuoikeutta saatavansa maksuun. Vaadittavan kaltaisen etuoikeuden katsotaan liittyvän joko pantti- ja pidätysoikeuteen, yrityksen saneerauksen yhteydessä syntyneisiin saataviin, elatusapuun tai yrityskiinnitykseen.
Tapauksen käsittely jatkui A:n valittaessa asiassa annetusta päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi A:n valituksen ja hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
Tapauksen käsittely korkeimmassa oikeudessa
Tapauksen käsittely jatkui edelleen A:n saadessa valitusluvan korkeimpaan oikeuteen. A vaati sekä hovioikeuden antaman tuomion kumoamista että velallisen veljen maksamien varojen tilittämistä kokonaisuudessaan hänelle. Korkein oikeus katsoi, että kyse oli ulosottomiehen tekemän ratkaisun oikeellisuuden arvioinnista. Täytäntöönpantavana katsottiin maksun suoritushetkellä olleen ainoastaan A:n hakemus ja maksu oli avustavan ulosottomiehen mukaan tehty nimenomaisesti A:n saatavan suorittamiseksi. Maksu oli ollut myös määrältään A:n saatavan suuruinen, mikä puolsi mainittua tarkoitusta. Kun maksu oli lisäksi tehty sivullisen varoilla ja A:n saatavan suorittamiseksi kohdistaen, katsoi korkein oikeus, että varat olisi tullut tilittää A:lle. Korkein oikeus kumosi sekä käräjäoikeuden päätöksen, hovioikeuden tuomion että Jyväskylän ulosottoviraston ulosottomiehen toimesta A:lle tehdyn tilityksen. Korkein oikeus vahvisti lisäksi, että Kajaanin ulosottoviraston avustavalle ulosottomiehelle maksettua suoritusta vastaava määrä tuli tilittää A:n saatavan suoritukseksi. Tapauksessa annettiin myös mietintö, jossa korostettiin ulosottolain sääntelyä ja sitä, että lain säännösten tarkoituksena voitiin katsoa olevan rajoittaa ainoastaan velallisen oikeutta ulosmitatusta omaisuudesta määräämiseen. Esittelijän mietinnössä annettiin painoarvoa sille, oliko maksun suorittanut ulkopuolinen henkilö tarkoittanut kohdistaa maksun kattamaan tietyn velkojan saatavan. Mietinnössä korostettiin olleen selvää, että maksu oli tarkoitettu A:n saatavan suorittamiseksi, minkä vuoksi varat tuli kokonaisuudessaan myös tilittää hänelle.
Tapauksen käsittelystä voidaan yleisesti ottaen huomioida tarve kahden eri lain sisältämän sääntelyn keskinäiselle punnitsemiselle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa