» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2012:77 oli kysymys ulosottoasiasta, lainvoimasta, oikeusvoimasta sekä suullisen käsittelyn toimittamisesta. Kihlakunnanvoudin päätöksellä velalliselle oli määrätty arvioitu kohtuullisen työpalkan rahamäärä, josta oli annettu velallisen työnantajalle X Oy:lle palkan ulosmittausta koskeva maksukielto. X Oy ei ollut noudattanut maksukieltoa ja ulosottoon tilittämättä jäänyt määrä oli määrätty ulosmitattavaksi yhtiöltä. Myöhemmin X Oy:n omistama ajoneuvo oli ulosmitattu. X Oy oli valittanut ulosmittauksesta muun muassa sillä perusteella, että kohtuullisen työpalkan rahamäärä oli arvioitu väärin. X Oy:n mukaan maksukiellon perusteena olleet olosuhteet olivat muuttuneet.
Korkeimman oikeuden tutkittavana oli kysymys siitä, oliko X Oy hakenut valituksessaan muutosta arvioidun palkan ulosmittauksessa annettuun maksukieltoon ja mikäli on, miten muutoksenhaun määräaika tällöin määräytyy. Jos X Oy:n valitus tutkitaan, kysymys oli myös siitä, tuliko asiassa toimittaa suullinen käsittely.
Kihlakunnanvouti oli päätöksellään määrännyt velallisen A kohtuullisen työpalkan rahamääräksi X Oy:stä 4000 euroa kuukaudessa. Päätös perustui ulosottokaaren 4 luvun 47 §:ään, jonka perusteella ulosottomies voi arvioida palkan tilanteessa, jossa velallinen työskentelee sivulliselle kuuluvassa yrityksessä välttääkseen ulosmittausta palkatta tai selvästi pienempää korvausta vastaan, kuin mitä paikkakunnalla yleisesti maksetaan sellaisesta työstä. Tästä työpalkasta oli annettu maksukielto, jota X Oy ei ollut noudattanut, joten se oli ulosmitattu yhtiöltä.
Ulosottokaaren 11 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan ulosottovalituksen tekemisen määräaika on kolme viikkoa. Saman pykälän 2 momentin mukaan voimassa olevaan maksukieltoon, joka on annettu palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksesta, saa hakea muutosta ilman määräaikaa.
X Oy:n ulosottovalituksessa oli pääasiassa kysymys työnantajan omaisuuteen kohdistuvasta ulosmittauksesta, joka perustui palkan ulosmittauksesta annetun maksukiellon laiminlyöntiin. Muutoksenhaun kohteena oli kuitenkin valituksen mukaan myös kohtuullisen työpalkan rahamäärää koskeva päätös, vaikka valituksessa oli yksilöity vain yhtiön omaisuutta koskevat ulosmittauspäätökset. Yhtiö oli valituksessaan vedonnut muun muassa siihen, että ulosmittauksen perusteena olleet olosuhteet olivat muuttuneet eikä maksukiellolle ja perinnälle siten ollut enää edellytyksiä.
Korkein oikeus toteaa, että siltä osin, kun X Oy oli ulosottovalituksessaan vedonnut siihen, että taloudelliset olosuhteet olivat muuttuneet työpalkan kohtuullista määrää koskevan päätöksen antamisen jälkeen eikä toimitusjohtaja A:lle tämän vuoksi pystytty maksamaan palkkaa ja että toimitusjohtajan toimi oli lakkautettu kesällä 2009 päätöksen tekemisen jälkeen, oli kysymys siitä, onko maksukiellon voimassaololle ollut enää edellytyksiä samoin perustein kuin aikaisemmin. Tällainen vaatimus olisi tullut tutkia maksukieltoa koskevana valituksena, jonka tekemiseen ei ole määräaikaa. Näin ollen käräjä- ja hovioikeuden olisi tullut tutkia X Oy:n tekemä ulosottovalitus myös siltä osin, kun siinä on ollut kysymys vaatimuksesta maksukiellon muuttamista olosuhteiden muuttumisen perusteella.
Ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan ulosottovalituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan riitainen hakemusasia on käsiteltävä istunnossa, jos asianosainen sitä vaatii tai käräjäoikeus asian tai sen osan selvittämiseksi pitää asian käsittelyä hakemusasian istunnossa tarpeellisena.
X Oy:n ulosottovalituksessa on ollut kysymys riitaisesta hakemusasiasta, joten yhtiöllä on ollut oikeus suulliseen käsittelyyn käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä X Oy:n pyyntöä suullisen käsittelyn toimittamisesta. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa