» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkein oikeus joutui tapauksessa ottamaan kantaa ulosottovelallisen suojaosuuden määrään. Ulosottovelallisella oli puoliso sekä kaksi alaikäistä lasta. Korkeimman oikeuden arvioitavaksi jäi, kuinka suureksi suojaosuus muodostui ottaen huomioon elatuksen varassa elävät sekä puolison tulot.
Avustava ulosottomies oli ottanut huomioon suojaosuutta laskiessa vain yhden alaikäisen lapsen. Avustavan ulosottomiehen mukaan toista lasta ei tarvinnut huomioida, sillä ulosottovelallisen puolisolla oli suuremmat tulot kuin itse velallisella. Avustava ulosottomies siis katsoi, että puolison tulot riittivät kattamaan toisen lapsen elatuksen kokonaisuudessaan. Käräjäoikeus päätyi hylkäämään ulosottovelallisen tekemän valituksen. Käräjäoikeuden mielestä velallisen puoliso pystyi palkallaan osallistumaan puolisoiden lasten elatukseen.
Velallinen valitti hovioikeuteen. Hänen mukaansa puoliso ei pystynyt osallistumaan lasten elatukseen, sillä hänellä oli paljon velkoja. Hovioikeus kuitenkin totesi, että puolison velat olivat pienemmät kuin ulosottovelallisen, joten hän pystyi omilla tuloillaan osallistumaan lasten elatukseen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
Korkein oikeus päätyi kumoamaan sekä hovioikeuden että käräjäoikeuden päätökset. Vaikka ulosottovelallisella oli palkkatuloja, kummatkin lapset ovat myös hänen elatuksensa varassa, vaikka puolisollakin olisi tuloja. Näihin perusteluihin vedoten korkein oikeus katsoi, että suojaosuutta laskettaessa tuli huomioida velallisen molemmat lapset.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa