Minilex - Lakipuhelin

KKO:2012:108 - Yksipuolinen tuomio ja ulosottoperusteen määräajan laskeminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Ulosottokaari
    Ulosottoperusteen määräaika

Ulosottomies ulosmittasi päätöksellään 22.11.2010 Asunto Oy X:n A:lle maksaman palkan. A valitti ja vaati, että ulosmittaus kumotaan esimerkiksi sen vuoksi, että eräässä ulosottoperusteessa tarkoitettu velka oli vanhentunut.

Käräjäoikeus totesi, että valituksessa mainittu saatava perustui 7.5.2002 annettuun Helsingin hovioikeuden tuomioon. Ulosottoperuste oli täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan, joten se ei ollut vanhentunut. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen.

Hovioikeus oli samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa.

A valitti asiassa Korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan A vetosi siihen, että ulosmittauksen perustuneen muun ohella Vantaan käräjäoikeuden 7.2.1995 antamaan yksipuoliseen tuomioon. Helsingin hovioikeus ei tuomiollaan 7.5.2002 muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, joten määräaika tulisi 7.2.1995 annetusta tuomiosta. Ensimmäisenä Korkein oikeus käsitteli asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n mukaan ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Saman luvun 25 §:n mukaan 24 §:ssä tarkoitettu määräaika lasketaan siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu. Lain esitöissä on lisäksi todettu, että pääsääntöisesti ulosottoperusteen määräaika lasketaan lopullisen ulosottoperusteen antamisesta, jollaisia tyypillisesti ovat lainvoimainen käräjäoikeuden tai hovioikeuden tuomio. Sikäli kuin käräjäoikeuden antamaan maksutuomioon haetaan muutosta hovioikeudelta, ulosottoperusteen määräaika lasketaan hovioikeuden tuomion päivämäärästä. Yksipuolisten tuomioiden osalta ulosottokaaren 2 luvun 9 §:ssä säädetään, että lainvoimaa vailla oleva yksipuolinen tuomio pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Yksipuolinen tuomio on siis täytäntöönpantavissa heti kun se on annettu. Mahdollinen takaisinsaannin hakeminen ei siten vaikuta yksipuolisen tuomion täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan alkamishetken määräytymiseen. Toisena Korkein oikeus sovelsi edelle mainittuja lainkohtia tapaukseen. Se totesi, että ulosottoperusteen määräaika yksipuolisen tuomion osalta on päättynyt viidentoista vuoden kuluttua tuomion antamispäivästä eli 7.2.2010. Ulosmittausta toimitettaessa 22.11.2010 ulosottoperuste ei siten ollut enää täytäntöönpanokelpoinen ja yksipuolisessa tuomiossa tarkoitettu saatava oli ollut vanhentunut. Sen sijaan Helsingin hovioikeuden tuomiossa 7.5.2002 oli ollut kysymys muutoksenhausta käräjäoikeuden mainittua yksipuolista tuomiota koskevassa takaisinsaantiasiassa antamaan tuomioon. Tältä osin määräaika laskettiin hovioikeuden 7.5.2002 antamasta tuomiosta.

Ratkaisun ytimessä on se, että yksipuolisten tuomioiden osalta ulosottoperusteen määräaika lasketaan heti yksipuolisen tuomion antamisesta. Määräajan laskemiseen ei vaikuta se, että tuomioon haettaan muutosta.

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]