» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse turvaamistoimipäätöksestä ja ulosmittauksesta toisen nimissä olevasta omaisuudesta. B:hen kohdistuvan turvaamistoimipäätöksen perusteella tila ja eräät asunto-osakeyhtiön osakkeet oli pantu hukkaamiskieltoon niiden omistajaa A:ta kuulematta. Kyseinen omaisuus oli myöhemmin myös ulosmitattu B:n veloista. A:ta ei olut kuultu turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanosta eikä ulosmittauksesta.
Käräjäoikeuden ratkaisu
A vaati käräjäoikeudessa hukkaamiskiellon ja ulosmittauksien kumoamista, sillä perusteella, että ne kohdistuivat hänen omaisuuteensa. Velat, joiden vuoksi omaisuus oli asetettu hukkaamiskieltoon ja ulosmitattu, kohdistuivat A:n isään B:hen. Käräjäoikeus katsoi, että A:n omistusoikeus perustui sellaiseen varallisuusjärjestelyyn, jonka oikeudellinen muoto ei vastannut asian varsinaista tarkoitusta ja luonnetta, kun huomioon otettiin B:n käyttämä omistajan määräysvalta sekä muut toimet omaisuuden käyttämisessä. Käräjäoikeuden mukaan omaisuus oli ilmeisesti hankittu A:n nimiin ainoastaan ulosoton välttämiseksi ja omaisuuden pitämiseksi B:n velkojien ulottumattomissa.
Käräjäoikeus hylkäsi A:n valituksen, mutta katsoi kuitenkin, että joko tilan tai osakkeiden osalta A:lle on suoritettava 70 000 markkaa, jonka käräjäoikeus katsoi A:n käyttäneen kysymyksessä olevaan omaisuuteen.
Hovioikeuden ratkaisu
A valitti hovioikeuteen ja lausui, ettei häntä ollut kuultu ennen ulosmittausten toimittamista ja että täytäntöönpanotoimi ja ulosmittaukset kohdistuivat sivullisen omaisuuteen, koska turvaamistoimi ja ulosmittaus eivät perustuneet hänen velkoihinsa, vaan hänen isänsä B:n velkoihin. A:lle ei kihlakunnanvoudin mukaan ollut lähetetty ennakkotietoa ulosmittauksista, koska oli pelättävissä, että omaisuus hukattaisiin.
Hovioikeus totesi, että kuulemisvelvollisuus on tärkeä sivullisen oikeussuojatae. A:sta oli kuitenkin ennen ulosmittauksia tehty ulosottoselvitys, jossa oli selvitetty myös kysymyksessä olevan tilan ja osakkeiden omistus. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli huomioon ottaen omaisuuden hukkaamisvaara ja muut olosuhteet kuultu ennen ulosmittausta sopivalla tavalla. Hovioikeus hylkäsi A:n vaatimuksen ulosmittauksen kumoamisesta väitetyn kuulemisvirheen perusteella ja muilta osin.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus tarkasteli sitä, ovatko turvaamistoimen täytäntöönpano ja ulosmittaukset voineet tapahtua ilman, että A:lle on ennen täytäntöönpanoa ja ulosmittauksia varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Velallista ja sivullista on kuultava asiassa, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä.
Korkeimman oikeuden mukaan ulosmittauksessa, jossa täytäntöönpanoon käytetään sivullisen omaisuutta, on erityisen tärkeää huolehtia sivullisen oikeussuojasta. Sivullisen kuulemisella on siten korostunut merkitys. Kuuleminen on toimitettava siinä nimenomaisessa ulosottoasiassa, jossa sivullisen omaisuutta ulosmitataan tai muutoin käytetään täytäntöönpanoon. A:lle aiemmin toimitettua ulosottoselvitystä ei siten voitu pitää sellaisena kuulemisena, joka olisi täyttänyt hänen oikeussuojatarpeensa.
Korkein oikeus lisäksi katsoi, ettei kiinteistö ole yleensä sellaista omaisuutta, joka olisi erityisen riskialtis niin nopeille hukkaamistoimille, että sivullisen kuuleminen olisi omiaan haittaamaan täytäntöönpanoa. Ulosmitatut osakkeet olivat lisäksi olleet vakuutena pantinhaltijana olevan pankin hallussa, mikä on omiaan vähentämään hukkaamisvaaraa. Hovioikeus ei ollut tarkemmin yksilöinyt sitä, millä perusteella se oli katsonut ilmeisen hukkaamisvaaran olleen käsillä.
Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut käsillä sellaista omaisuuden hukkaamisvaaraa, jonka vuoksi A:n kuuleminen olisi haitannut täytäntöönpanoa. Ulosotossa oli siten menetelty virheellisesti. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan turvaamistoimen täytäntöönpano sekä ulosmittaukset kumotaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa