Minilex - Lakipuhelin

Sivullisen oikeus ulosmittauksessa - KKO 2003:86

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Ulosottolaki
    Ulosmittaus
    Sivullisen oikeus
    Täytäntöönpanoriita
    Oikeudenkäyntimenettely

Korkein oikeus joutui ottamaan ratkaisussaan kantaa ulosmittauksen ja ulosmittausmenettelyn oikeellisuuteen. Avustava ulosottomies oli ulosmitannut A:lta veneen. A kertoi, ettei hän omistanut kyseistä venettä, mutta hän ei myöskään nimennyt avustavalle ulosottomiehelle veneen oikeaa omistajaa. A:n vaimo B vei asian käräjäoikeuteen vaatien ulosmittauksen kumoamista. B väitti käräjäoikeudessa olevansa veneen ainoa oikea omistaja. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen, sillä vene oli A:n hallussa tämän vuokraamalla venepaikalla. A oli lisäksi ottanut kyseiselle veneelle vakuutuksen. B taas puolestaan ei ollut esittänyt käräjäoikeudelle luotettavaa kauppakirjaa. B ei myöskään ollut ilmoittanut venettä omaisuudekseen verotustiedoissa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, jonka jälkeen asia eteni korkeimpaan oikeuteen.

Ulosottolain mukaan ulosmittaus voidaan toteuttaa, ellei sivullinen heti voi todistaa omistusoikeuttaan. Kyseisessä tilanteessa B oli vasta myöhemmin esittänyt väitteen siitä, että vene kuuluu hänelle. Tämä taas puolestaan osoittaa sen, että mitä todennäköisimmin tällaisella järjestelyllä pyrittiin välttelemään A:n ulosottoa. Olosuhteista päätellen vene kuului A:lle ja tuli näin ollen ulosmitata hänen omaisuutena. Olihan vene A:n hallinnassakin. Korkein oikeus katsoi, että B:n omistusoikeutta koskevaa näyttöä oli liian vähän. Korkein oikeus päätti palauttaa asian hovioikeuden käsiteltäväksi.

B oli alun perin vaatinut hovioikeudessa pääkäsittelyn toimittamista. B oli halunnut tulla kuulluksi todistelutarkoituksessa. Lisäksi B:llä oli todistaja, joka toimi kauppakirjan todistajana. Tarjottu todistelu oli merkityksellistä riita-asiassa. Sen vastaanottaminen oli tarpeellista hovioikeuden käsittelyssä. Hovioikeuden ei siten olisi tullut jättää pääkäsittelyä toimittamatta.

Tapauksesta tekee hankalan se tosiasia, että A ja B olivat avoliitossa. Todennäköisesti venettä he käyttivät yhdessä virkistystarkoituksessa. Näin ollen B olisi hyvin voinut omistaa veneen, vaikka se olikin A:n hallinnassa tämän vuokraamalla venepaikalla. Riittävällä todistelulla hovioikeus olisi saattanut päätyä jo alun perin erilaiseen ratkaisuun. Se, että A ei ulosmittauksen yhteydessä kertonut veneen oikeaa omistajaa, ei todista sitä, etteikö vene voisi kuulua B:lle.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]