» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa KKO:2015:98 käsiteltiin ulosottomiehen itseoikaisua perintöosan ulosmittausta koskien.
Tapauksessa ulosottomies oli ulosottanut ulosottovelallisen A:n osuuden hänen äitinsä kuolinpesästä. Kuitenkin kuolinpesään oli jäänyt jaettavaksi omaisuudeksi vain A:n äidin ja lesken yhteisesti omistamat ja heidän yhteisenä kotina käytetyn asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Leski oli ilmoittanut pitävänsä asunnon jakamattomana perintökaaren mukaisesti. Kihlakunnanvouti oli myöhemmin peruuttanut päätöksensä itseoikaisuna. Ulosoton hakija L valitti päätöksestä käräjäoikeuteen mutta oikeus ei muuttanut päätöstä. Hovioikeus oli valituksen johdosta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja jättänyt ulosmittauksen voimaan.
KKO:n tuli ratkaista, oliko ulosoton peruuttamiselle ollut perusteita vai tuliko ulosmittaus pitää voimassa. Ulosottokaaren mukaan ulosottomiehen tulee oikaista samassa ulosottoasiassa tehty toimi tai päätös, jos se perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Asiassa kuitenkin johti ristiriitaan ulosottomenettelyn joutuisuusvaatimuksen kanssa lesken oikeus asumissuojaan, koska ulosoton kohteena oli kuolinpesäosuus lesken asumissuojan piiriin kuuluvaan asuntoon. KKO:n mukaan ei ole ulosoton säännösten tarkoituksen mukaista peruuttaa ulosmittaus tai olla toimituttamatta ulosmittaus, jos täytäntöönpanotoimet viivästyvät esimerkiksi lesken asumissuoja tapauksen vuoksi. Tämä siksi, että ulosoton täytäntöönpanotoimiin pitää ryhtyä ilman aiheetonta viivytystä, kun lesken hallintaoikeus lakkaa.
Tapauksessa A:n osuus B:n kuolinpesästä oli ulosmitattu eikä se ollut perustunut ilmeisen väärään lain soveltamiseen, joten siihen kohdistuvaan ulosottomiehen itseoikaisuun ei ollut lain mukaisia perusteita. KKO ei ratkaisussaan muuttanut hovioikeuden päätöstä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa