» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO 2014:52 korkein oikeus kumosi ulosmittauksen, sillä ulosmittaus ei ollut ulosottolain mukainen keinotekoinen järjestely. Kommandiittiyhtiön toiselta yhtiöltä olevat laskusaatavat perustuivat lähes kokonaan kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen työsuoristukseen. Saatavat oli ulosmitattu vastuunalaisen yhtiömiehen veloista tämän elinkeinotulona. Korkein oikeus siis katsoi, ettei järjestely täytä keinotekoisen järjestelyn kriteerejä eikä järjestelyllä pyritty välttelemään ulosottoa.
Käsiteltävässä tapauksessa A oli koneiden ja laitteiden huolto- ja korjaustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön ainoa vastuunalainen yhtiömies. Yhtiössä ei ollut muita työntekijöitä. Kommandiittiyhtiöllä oli laskusaatavia toiselta yhtiöltä, osakeyhtiöltä. Ulosottomies ratkaisussaan katsoi, että A:n tekemä työ osakeyhtiön hyväksi ja työn laskuttaminen kommandiittiyhtiön kautta, muodosti keinotekoisen järjestelyn, jonka tarkoituksena oli vältellä ulosottoa. Ulosottomies lisäksi katsoi, että laskusaatavat, jotka olivat suorituksia A:n tekemästä työtä, olivat ulosmitattavissa A:n elinkeinotulona.
Kommandiittiyhtiö vaati käräjäoikeudessa ulosottomiehen päätöksen kumoamista, sillä yhtiö katsoi, että sen oikeuksia oli loukattu ulosmittauksella. Yhtiö vaati ulosmittauksen kumoamista ja ulosmitattujen varojen palauttamista yhtiölle. Käräjäoikeus piti järjestelyä keinotekoisena ja hylkäsi valituksen, jonka jälkeen asia siirtyi hovioikeuden ratkaistavaksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut kokonaisuudessaan eikä muuttanut lopullista päätöstä. Lopulta asia päätyi korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus lähestyi tapausta perusoikeuksien näkökulmasta. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa oli ensisijaisesti otettava huomioon elinkeinovapaus. Perustuslain 18 §:n mukaiseen elinkeinovapauteen kuuluu oikeus valita vapaasti itselle sopiva yhtiömuoto. Lisäksi tapaukseen soveltuu perustuslain 15 §:n omaisuuden suoja. Näille perusoikeuksille korkein oikeus antoi ratkaisussaan erityistä painoarvoa.
Korkein oikeus linjasi ratkaisussaan, että yhtiömuotoon perustuvat järjestelyt voidaan laskea keinotekoisiksi järjestelyiksi vain niissä tilanteissa, joissa yhtiömuodon valinnalle ei vaikuttaisi olevan olemassa muita perusteluja kuin ulosoton välttely. Laskusaatavat kattoivat laajasti myös laitetoimituksia ja kulukorvauksia, mikä puolestaan viesti hyvin vahvasti siitä, etteivät saatavat perustuneet pelkästään työpanokseen. Korkein oikeus päätyi kumoamaan ulosmittauksen sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden päätökset. Ulosmittaukselle ei ollut perusteita eikä järjestelyä voitu katsoa keinotekoiseksi.
Ratkaisulla kynnys soveltaa keinotekoisen järjestelyn säännöstä, haluttiin asettaa korkealle. Tällä linjauksella korkein oikeus halusi suojata erityisesti elinkeinovapautta. Näin ollen ulosottomiehen tulee hankkia selkeää näyttöä järjestelyiden keinotekoisuudesta ennen kuin ulosmittaukseen voidaan ryhtyä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa