Sopimus perustaa oikeuksia tai velvollisuuksia vain osapuolille, mutta sillä voi olla vaikutuksia ulkopuoliseenkin. Lähtökohtaisesti ulkopuolinen ei vaikutuksesta huolimatta saa sopimuksesta oikeuksia eikä velvollisuuksia.
Esimerkki: kahdella yrityksellä on lämpötoimitussopimus. Sitten ulkopuolinen yksityishenkilö ostaa sopimuskumppanilta sopimuksen lämmityskohteena olevan kiinteistön. Sopimussiirtoa ei tapahtunut, myynnin hetkenä sopimuspuoli tiedonannon perusteella valtuuta kolmannen osapuolen toimia puolestaan.
Syntyykö näin olleen tilanne, että on kahdenkeskeinen sopimus, jonka ulkopuolinen kolmas osapuoli ei saa sopimuksesta oikeuksia eikä velvollisuuksia, mutta sai tiedonantoon perustuva valtuutus toimia sopimuspuolen puolestaan?
Esimerkki: kahdella yrityksellä on lämpötoimitussopimus. Sitten ulkopuolinen yksityishenkilö ostaa sopimuskumppanilta sopimuksen lämmityskohteena olevan kiinteistön. Sopimussiirtoa ei tapahtunut, myynnin hetkenä sopimuspuoli tiedonannon perusteella valtuuta kolmannen osapuolen toimia puolestaan.
Syntyykö näin olleen tilanne, että on kahdenkeskeinen sopimus, jonka ulkopuolinen kolmas osapuoli ei saa sopimuksesta oikeuksia eikä velvollisuuksia, mutta sai tiedonantoon perustuva valtuutus toimia sopimuspuolen puolestaan?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
tulkitsen kysymyksenne seuraavalla tavalla. (Jos ymmärsin väärin, voitte muotoilla uuden kysymyksen tai soittaa lakipuhelimeen.) Yritykset A ja B solmivat lämpötoimitussopimuksen. Sen perusteella A korvausta vastaan toimittaa lämpöä kiinteistölle X, jonka B omistaa. Sitten B myy kiinteistön yksityishenkilölle C. C:stä ei tule lämpösopimuksen osapuolta, mutta B valtuuttaa C:n toimimaan puolestaan.
Käsittääkseni ”puolesta toimiminen” tarkoittaa tässä tapauksessa, että yksityishenkilö C saa nauttia lämpötoimituksista ja maksaa siitä itse A:lle (suoraan tai B:n kautta). Järjestely on sinänsä aivan laillinen ja mahdollinen.
Kuvio voidaan hahmottaa niin, että siinä on oikeastaan kaksi sopimusta. A:n ja B:n sopimus on edelleen voimassa; lisäksi B:n ja C:n välillä on sopimussuhde, jossa C:llä on oikeus saada lämpöä kiinteistölle ja velvollisuus maksaa siitä (viime kädessä maksu toki menee A:lle). Valtuutuskin on eräänlainen sopimussuhde: On makuasia, puhutaanko nyt valtuutuksesta vai sopimuksesta, sillä sanavalinnalla ei varsinaisesti ole oikeusvaikutuksia.
Käytännössä on kiinnostavaa, mitä tapahtuu, jos joku ei täytä velvoitettaan. Jos esimerkiksi C lakkaa maksamasta, A ei lähtökohtaisesti voi vaatia tältä suoritusta, koska he eivät ole toistensa sopimuskumppaneita. Tällöin A vaatii suoritusta B:ltä ja B puolestaan C:ltä. Järjestely on siis melko kimurantti, jos joku ei noudata sopimusta.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.