» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A, joka ei ollut koulutukseltaan lääkäri, oli ympärileikannut kaksi poikalasta vanhempien pyynnöstä. Vanhempien pyyntö johtui uskonnollisista syistä. Toimenpide oli kuitenkin tehty asiallisesti. Käräjäoikeudessa A:ta syytettiin törkeästä pahoinpitelystä, koska teko oli tehty puolustuskyvyttömiin lapsiin ja se oli tehty teräaseeksi luokiteltavalla välineellä. Käräjäoikeus katsoi, että Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla (biolääketiedesopimus) kielsi terveen kudoksen poistamisen sellaiselta henkilöltä, joka ei voinut antaa siihen suostumusta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n pahoinpitelystä, sillä ympärileikkaukselle ei ollut lääketieteellistä perustetta, lapset eivät voineet antaa toimenpiteeseen suostumustaan ja A:lla ei ollut operaation vaatimaa koulutusta.
Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei käräjäoikeuden tulkitsema biolääketiedesopimuksen kohta sovellu ympärileikkauksiin. Lisäksi Suomessa ei ollut oikeudellista sääntöä siitä, että ympärileikkauksen voisi suorittaa vain lääkäri. Koska ympärileikkaukset oli tehty asianmukaisesti, hovioikeus katsoi, ettei kyseessä ollut pahoinpitely.
Korkeimmassa oikeudessa asiaa verrattiin aiempaan ratkaisuun, jossa uskonnollisista syistä asianmukaisesti tehtyä poikalapsen ympärileikkausta ei katsottu rangaistavana pidettäväksi teoksi. Korkein oikeus totesi, että tapauksessa on kyse lähinnä sen arvioimisesta, onko biolääketiedesopimus muuttanut oikeustilaa. Korkein oikeus katsoi, ettei biolääketiedesopimus sovellu suoraan uskonnollisista syistä tehtäviin poikalasten ympärileikkauksiin. Toisen lapsen kohdalla sopimus ei tullut sovellettavaksi ollenkaan, koska se oli tullut voimaan vasta teon tapahtumisen jälkeen.
Korkein oikeus katsoi, että biolääketiedesopimuksen yleisiä periaatteita voidaan soveltaa myös uskonnollisista syistä tehtyihin ympärileikkauksiin. Tällöin tärkeintä on se, onko ympärileikkaus lapsen edun mukaista. Lapsen edun mukaisena voidaan pitää myös sitä, että ympärileikkaus kiinnittää hänet uskonnolliseen yhteisöön. Myös lapsen näkemys asiaan tulee ottaa huomioon lapsen iästä riippuen. Korkein oikeus totesi myös, että tärkeintä on toimenpiteen asianmukaisuus, eikä se, onko toimenpiteen tehnyt juuri lääkäri. Nykyään on kuitenkin voimassa sosiaali- ja terveysministeriön suositus siitä, että poikalapsen ympärileikkauksen saisi tehdä vain laillistettu lääkäri. Koska ympärileikkaukset oli tehty asianmukaisesti, ei A syyllistynyt pahoinpitelyyn.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa