» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:1988:34 lääkäri A oli sairaanhoitaja B:n avustamana antanut leukemiapotilas C:lle lääkettä selkäytimeen, jota oli tarkoitus antaa suoneen. C oli tämän erehdyksen seurauksena halvaantunut.
Raastuvanoikeus katsoi, että B oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että potilaalle annettiin oikealla tavalla oikeaa lääkettä. Lieventävänä seikkana oli se, että B oli saanut puutteelliset toimintaohjeet. A puolestaan oli laiminlyönyt tutustua potilaan hoitomääräyksiin sekä varmistua potilaalle määrätyn lääkkeen laatu sekä antotapa. Raastuvanoikeus katsoi A:n ja B:n syyllistyneen varomattomuudesta tehtyyn virkavirheeseen sekä sairauden tuottamukseen ja tuomitsi heidät sakkorangaistukseen. Hovioikeus pysytti raastuvanoikeuden tuomion, mutta korotti hieman A:lle tuomitun sakkorangaistuksen määrää.
Korkein oikeus katsoi, että vaikka A ja B olivat muiden henkilöiden sijasta antaneet lääkkeen, olivat he silti vastuussa siitä, että C saa oikeaa lääkettä oikean määrän oikealla tavalla. A:n ja B:n olisi pitänyt itse varmistaa nämä tiedot ennen lääkkeen antamiseen ryhtymistä. He olivat näin ollen menetelleet huolimattomasti, minkä seurauksena C oli halvaantunut. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Tuottamuksellinen rikos perustuu siihen, että tekijä on rikkonut hänelle asetettua huolellisuusvelvoitetta. Jotta tuottamus tulisi kyseeseen, on tilanteen olosuhteiden oltava sellaiset, että huolellisuusvelvoite syntyy ja lisäksi tekijän on tullut toimia tämän huolellisuusvelvoitteen vastaisesti, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus toimia huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Huolellisuusvelvoite voi syntyä henkilön koulutuksen ja aseman perusteella. Tapauksessa A ja B olivat laiminlyöneet huolellisuusvelvoitteensa, vaikka heillä oli heidän asemansa perusteella kyky ja tilaisuus toimia huolellisesti. Näin ollen tuottamuksellinen vastuu oli perusteltua.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa