Minilex - Lakipuhelin

Yhteisen rangaistuksen mittaaminen - KKO:2014:60

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • pahoinpitely
    Törkeä pahoinpitely
    rangaistuksen määrääminen
    rangaistuksen mittaaminen
    Yhteinen rangaistus

Käräjäoikeuden tuomiossa A oli syyllistynyt kahteen törkeään pahoinpitelyyn, laittomaan uhkaukseen, pahoinpitelyyn sekä pahoinpitelyn yritykseen. Käräjäoikeus katsoi, että rangaistusta ankaroittavana seikkana oli otettava huomioon, että teot olivat kohdistuneet täysin ulkopuolisiin henkilöihin, jotka eivät olleet provosoimalla tai muutoinkaan myötävaikuttaneet tapahtumiin. A:n teot olivat hyvin vakavia ja moitittavia. A oli ollut tekohetkellä 19-vuotias eikä häntä ollut aiemmin tuomittu vankeusrangaistukseen. Seuraamusselvityksen mukaan A:lla ei ollut rikosmyönteisiä ajatuksia tai asenteita, ja riski siitä, että A syyllistyisi uusiin rikoksiin, vaikutti pieneltä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n teoista yhteiseen 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka oheen tuomittiin 60 päivää yhdyskuntapalvelua. Hovioikeus kuitenkin katsoi käräjäoikeuden tuomion liian lieväksi ja korotti rangaistuksen 3 vuodeksi vankeutta.

Rikoslain mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen pyrittäessä on olennaista verrata kysymyksessä olevaa tapausta muihin samankaltaisiin tekoihin ja siihen, millaisia rangaistuksia niissä on tuomittu. Rangaistus on rikoslain mukaan mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.. Arvioitavana ovat tällöin teon seurausten lisäksi myös vahinko ja vaara, joiden teosta on ennalta arvioiden saatettu odottaa aiheutuvan. Yhteistä rangaistusta eli rangaistusta useasta teosta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

Tapauksessa yhteisen rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi otettiin törkeä pahoinpitely. Muut rikokset A oli tehnyt noin kolme viikkoa sen jälkeen. Korkein oikeus totesi, että nuoren rikoksentekijän eli alle 21-vuotiaan iällä ja henkilöön liittyvillä seikoilla voi olla merkitystä rangaistusta määrättäessä esimerkiksi rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä silloinkin, kun hän on tehnyt rikoksen yli 18-vuotiaana. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että A:n syyksi luetut rikokset olivat niin vakavia ja suurta syyllisyyttä osoittavia, ettei niistä tuomittavan vankeusrangaistuksen pituus mahdollista rangaistuksen tuomitsemista ehdollisena. A:n iälle tai seuraamusselvityksestä ilmeneville seikoille ei siten voida tapauksessa antaa rangaistuksen määräämiseen vaikuttavaa merkitystä.

Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden A:lle tuomitsema kolmen vuoden yhteinen vankeusrangaistus on oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetuista rikoksista. Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei siis muutettu.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa