» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2015:83 oli kyse vaaran aiheuttamisesta. HIV-positiivinen A oli infektiostaan tietoisena useita kertoja ollut anaalisessa sukupuoliyhteydessä B:n kanssa kertomatta B:lle sairaudestaan. A käytti asianmukaista viruslääkitystä, mikä teki tartuntariskistä hyvin pienen, eikä B ollut saanut tartuntaa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että koska kyseessä oli vakava ja parantumaton tauti, A oli osoittanut välinpitämättömyyttä B:n henkeä ja terveyttä kohtaan, eikä antanut B:lle tilaisuutta kieltäytyä sukupuolisesta kanssakäymisestä. Näin ollen käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaisesta vaaran aiheuttamisesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Hovioikeus arvioi tartunnan todennäköisyyttä, kun A käytti viruslääkitystä, joka teki tartuntariskistä pienen, mutta ei kuitenkaan mahdottoman. Tartunnan todennäköisyys ja toisaalta sairauden vakavuus huomioon ottaen, hovioikeus piti A:n menettelyä törkeän huolimattomana. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus katsoi, että vaara HIV:n tarttumisesta on ollut vähäinen. A:n olisi kuitenkin tullut toimia terveydenhuollossa yleisesti annettujen ohjeiden mukaisesti ja kertoa B:lle tartunnastaan ja käyttää kondomia. Koska HIV-tartunta on vakava seuraus ja A ei ole toiminut edellä mainitulla tavalla, korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaan vaaran aiheuttamisesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Hallituksen esityksen mukaan sanamuodolla ''vakava hengen tai terveyden vaara'' on pyritty korostamaan, että vakavuusarvioinnissa on otettava huomioon sekä seurauksen synnyn todennäköisyys että mahdollisen seurauksen vakavuus. Vaaran on oltava lisäksi konkreettinen, eikä rangaistavaa siten ole hyvin epätodennäköinen seurauksen aiheuttaminen, vaikka seuraus olisikin vakava. Tapauksessa todennäköisyys siitä, että B olisi saanut tartunnan oli lähes olematon A:n käyttämän lääkityksen johdosta. Näin ollen korkeimman oikeuden ratkaisua voidaan pitää kyseenalaisena.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa