» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2003:134 19-vuotias A oli alkoholin vaikutuksen alaisena ajanut autolla ylinopeutta ja ajautunut vastaantulevien kaistalle. Suojatielle tultaessa hän oli törmännyt tietä ylittävään jalankulkijaan, joka oli menehtynyt saamiinsa vammoihin. Käräjäoikeus tuomitsi A:n rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja liikennerikkomuksesta 1 vuodeksi 8 kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A oli tahallaan aiheuttanut liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja hänen menettelynsä oli osoittanut törkeää välinpitämättömyyttä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli rangaistuksen mittaamisesta. Korkein oikeus totesi, että A on voinut pitää hyvin epätodennäköisenä, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä olisi ollut jalankulkijoita kyseisessä paikassa. A oli kuitenkin tahallaan ajanut ylinopeutta, joka oli omiaan aiheuttamaan vakavan vaaran toisen hengelle. A:n syyllisyys kuolematuottamukseen oli korkeimman oikeuden mukaan siitä huolimatta alemmissa oikeuksissa arvoitu liian ankaraksi ja näin ollen korkein oikeus alensi A:n tuomiota 1 vuodeksi 4 kuukaudeksi vankeutta. Rikoslain mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että A:n kodalla pelkkä ehdollinen vankeus ei ollut riittävä. Ehdollisen vankeuden ohella voidaan myös tuomita yhdyskuntapalvelua. Korkein oikeus katsoi, että koska A:ta ei oltu rangaistu ennen tekoa, hän oli tekohetkellä vain 19-vuotias, hän oli palannut opiskelemaan ja hänellä oli lapsi, A:n voitiin katsoa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Näin ollen korkein oikeus tuomitsi A:n 1 vuodeksi 4 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, minkä ohessa A:lle tuomittiin 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Törkeä huolimattomuus voi tulla kyseeseen, vaikka tekijä ei ymmärtäisikään ottamaansa riskiä, mutta esimerkiksi rikkoo tahallaan toista huolimattomuusvelvollisuutta. Tapauksessa A ei ollut välttämättä tiedostanut kuoleman riskiä, mutta oli kuitenkin tahallisesti laiminlyönyt noudattaa huolellisuutta liikenteessä. Näin ollen törkeästä kuolemantuottamuksesta tuomitseminen oli perusteltua, vaikka A:n voitiinkin katsoa pitävän jalankulkijalle aiheutuvaa hengenvaaraa epätodennäköisenä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa