» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1980-II-10 oli kysymys rikosten yhtymisestä ja tarkemmin siitä, sisältyikö teräaseen hallussapito yleisellä paikalla tapon yritykseen. Tapauksessa A oli lyönyt 17 cm teräisellä leipäveitsellä B:tä viisi kertaa vatsaan aiheuttaen B:lle vakavia vammoja. A:n ja B:n välit olivat jo entuudestaan olleet vihamieliset, sillä B oli vuosia sitten seurustellut A:n nykyisen vaimon kanssa.
Tapausta käsiteltiin ensiasteena Heinolan kihlakunnanoikeudessa, jossa syyttäjä vaati A:lle rangaistusta tapon yrityksestä sekä teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla. B:n kertomuksen mukaan A oli jo aikaisemmin sekä tapahtumailtana uhannut surmata B:n. A oli myös tapahtumailtana pyrkinyt estämään B:n pakenemisen paikalta sabotoimalla B:n autoa. A oli lisäksi vartavasten noutanut kotoaan teräaseen havaittuaan tilaisuuden tulleen B:n surmaamiseen. Siksi B vaati A:n tuomitsemista murhan yrityksestä.
Kihlakunnanoikeus katsoi näytetyn, että A:n käyttäytymisestä päätellen A:lla oli ollut tarkoitus estää B:n poistuminen ja pakeneminen paikalta ja että A oli noutanut veitsen tarkoituksenaan hankkia B:n surmaamiseen soveltuva väline. Kihlakunnanoikeus lisäksi katsoi, että A oli pyytänyt B:n ulos surmatakseen hänet. Siksi kihlakunnanoikeus tuomitsi A:n tapon yrityksestä ja teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla 6 vuodeksi vankeuteen. Lisäksi A joutui maksamaan vahingonkorvauksia.
Sekä A, B että syyttäjä valittivat kihlakunnanoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi jutussa jääneen näyttämättä, että A olisi tahallaan yrittänyt surmata B:n. Se kuitenkin katsoi A:n tahallaan aiheuttaneen B:lle ruumiinvamman hengenvaarallista välinettä käyttäen. Näillä perusteilla hovioikeus muutti kihlakunnanoikeuden päätöstä ja tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä sekä teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla 4 vuodeksi vankeuteen.
A, B ja syyttäjä valittivat hovioikeuden tuomiosta edelleen korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus katsoi, että B:n oli täytynyt käsittää, että hänen veitsenlyöntiensä varsin todennäköisenä seurauksena olisi B:n kuolema. Siksi korkein oikeus katsoi A:n tahallaan yrittäneen surmata B:n. Korkein oikeus myös katsoi, että teräaseen hallussapitoa yleisellä paikalla ei ollut luettava A:n syyksi eri rikoksena, kun hän oli vain vähän aikaa ennen tekoa hakenut aseen kotoaan varustautuakseen yhteenottoon B:n kanssa. Näillä perusteilla korkein oikeus muutti hovioikeuden päätöstä ja tuomitsi A:n tapon yrityksestä 5 vuodeksi vankeuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa