Olen opiskelija jolta yritys on varastanut teettämänsä tuotteet. Tein graafisen suunnittelun työn avopuolisoni ystävän omistamalle yritykselle. Työnannosta sovittiin suullisesti. Avopuolisoni oli todistamassa. Lähetin valmiit työt asiakkaalle joka kiitteli kysyen työlle hintaa. Halusin hänen ehdottavan hintaa, mutta asia jäi kesken, sillä asiakas (avopuolisoni ystävä) päätti asiaan liittymättömän riidan takia katkaista välit ja kostaa jättäen tekemäni työt maksamatta. Sähköposteista käy ilmi että olen lähettänyt työt ja hän on ne hyväksynyt ja kysynyt paljonko töistä kuuluu maksaa. Hän on kieltäytynyt maksamasta eikä suostu neuvottelemaan asiasta. Onko asialle tehtävissä mitään? Mitä kautta voin periä maksua? Miten toimin, mikäli hän käyttää töitäni johon hänellä ei ole käyttöoikeutta?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
43 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Antamasi kuvauksen perusteella vaikuttaa siltä, ettei työsopimusta ole syntynyt vaan olet toiminut niin sanottuna freelancerina. Työsopimuksesta ei yleensä ole kysymys muun muassa kun työtä ei tehdä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, kun työn suorittaja saa käyttää apulaisia ja kun työn suorittajalla on oikeus itse valita työskentelyaikansa ja -paikkansa. Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta, johon olet näin ollen oikeutettu. Työkorvauksen saajaan ei sovelleta työlainsäädäntöä.
Freelancerin tai toimeksiantotyöläisen tulee itse laskea työn aiheuttamat kulut ja lisätä ne toimeksiantajalta vaadittavaan palkkioon. Vastikkeen määräytymisperusteet ja määrä ovat toimeksiantosuhteen osapuolten vapaasti sovittavissa. Mikäli palkkion määräytymisestä ei ole sovittu mitään, työn voi arvostaa kohtuulliseen määrään esimerkiksi samankaltaisista työsuorituksista perittäviä hintoja apuna käyttäen.
Palkkiota tulee aina ensin vaatia toimeksiantajalta, ja kehottaisinkin sinua arvostamaan työsi ja lähettämään hänelle laskun, ellet ole tätä vielä tehnyt. Suorituksen vaatiminen on tärkeää esimerkiksi viivästyskoron kannalta, sillä mikäli eräpäivää ei ole ennalta määritelty, viivästyskorko alkaa juosta kun 30 päivää on kulunut suorituksen vaatimisesta. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle.
Jos asia ei yhteydenottopyyntöjen kautta ratkea, palkkiota viivästyskorkoineen voidaan viime kädessä vaatia käräjäoikeuteen tehtävällä kanteella. Yhteydessä voi olla myös esimerkiksi oikeusaputoimistoon, jos jokin seikka tilanteessasi tai vaikkapa korvauksen hakemisessa mietityttää.
Saatavien vanhentumisajat on huomioitava korvausta vaatiessa, sillä vanhentunutta velkaa koskeva kanne ei menesty tuomioistuimessa. Yleinen velan vanhentumisaika on 3 vuotta sen erääntymisestä taikka työn luovuttamisesta. Jos työ katsotaan tehdyksi työsuhteessa, saatava vanhenee jo kahdessa vuodessa työsuhteen päättymisestä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.