Minilex - Lakipuhelin

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Toimialakohtaisia käytännesääntöjä voidaan laatia pääsääntöisesti ohjeistuksena tietyllä alalla toimiville yrityksille ja muille tahoille. Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt on laadittu Suomessa yritysten ja kuluttajien välisen sähköisen kaupankäynnin yleistyessä. Käytännesäännöissä huomioidaan yritysten ja kuluttajien oikeusturvaan liittyvät ongelmat, keskittyen nimenomaan edellä mainittujen toimijoiden väliseen suhteeseen. Käytännesääntöjen avulla voidaan luoda toimialalle yhtenäisempiä käytäntöjä. Sähköisen kuluttajakaupan käytännesääntöjen myötä pyritään selventämään niin kansallisen lainsäädännön alan eri tilanteisiin soveltamista kuin yrityksiä koskevan itsesääntelyn sisältöä silloin, kun he käyvät kuluttajien kanssa kauppaa sähköisesti. Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöistä on keskusteltu tietosuojavaltuutetun kanssa.

Käytännesäännöt sisältävät muun muassa ohjeistusta liittyen hintatietojen oikeanlaiseen ilmoittamiseen, markkinoinnin asianmukaisuuteen ja kuluttajien henkilötietojen käsittelyyn. Toisaalta sisältö kattaa tietoa kuluttajakauppaan sovellettavasta lainsäädännöstä, tuotteiden ja palveluiden maksutavoista ja toimimisesta tilanteessa, jossa kuluttaja haluaa palauttaa tuotteen, jonka hän on hankkinut sähköisen kuluttajakaupan myötä.

Myös Euroopan unionin sääntelyllä on merkitystä sähköisen kuluttajakaupan osalta. Euroopan unionin tietosuojauudistukseen ja 25.5.2018 lähtien sovellettavaan yleiseen tietosuoja-asetukseen tutustuminen saattaa olla hyödyllistä käytännesääntöihin liittyviä aihepiirejä käsiteltäessä. Tietosuoja-asetuksessa asetetaankin jäsenvaltioille, kansallisille valvontaviranomaisille ja Euroopan unionin tietosuojaviranomaisille sekä komissiolle velvollisuus edistää asetuksen asianmukaista soveltamista tukevien käytännesääntöjen laatimista. Asetuksen mukaisia käytännesääntöjä voivat laatia, muuttaa tai laajentaa rekisterinpitäjiä tai henkilötietojen käsittelijöitä edustavat elimet. Käytännesääntöjen luonnos toimitetaan tietosuojavaltuutetulle. Jos luonnos vastaa yleistä tietosuoja-asetusta, voidaan se hyväksyä ja julkaista. Tietyin edellytyksin luonnos voidaan vahvistaa jopa koko unionissa yleisesti päteväksi.

Yleinen tietosuoja-asetus mahdollistaa myös käytännesääntöjen noudattamisen valvonnan. Asetuksen mukaan käytännesääntöihin on sisällytettävä sellaiset mekanismit, joilla pystytään valvomaan niiden noudattamista. Käytännesääntöjen noudattamisen seuranta voidaan uskoa tietyt edellytykset täyttävälle seurantaelimelle, jonka tietosuojavaltuutettu vahvistaa tehtäväänsä.

Artikkelissa tarkastelu kohdistetaan sähköisen kuluttajakaupan käytännesääntöjen sisältöön ja niiden taustalla vaikuttavaan lainsäädäntöön. Nämä käytännesäännöt on laadittu ennen yleistä tietosuoja-asetusta. Käytännesäännöt eivät siis ole yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset, vaan ne pohjautuvat ennen asetusta voimassa olleen henkilötietolain sääntelyyn.

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesääntöjen soveltaminen

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesääntöjen soveltamisen osalta on huomionarvoista, että kyseessä ovat suositusluonteiset säännöt, joiden noudattamiseen yrityksen on kuitenkin mahdollista halutessaan myös sitoutua. Sitoutuessaan käytännesääntöjen noudattamiseen yritys voi tiedottaa asiasta myös kuluttajille. Käytännesäännöt sisältävät toisaalta itsessäänkin säännöksiä, jotka ovat myös lakiin sisältyviä ja kuluttajan hyväksi pakottavia. Käytännesääntöjä voidaan soveltaa pääsääntöisesti kaikenlaiseen palveluiden ja tavaroiden markkinointiin tai myyntiin, joka tapahtuu tietoliikenneverkon välityksellä.  Kyseisen markkinoinnin tai myynnin on tällöin tapahduttava yritykseltä kuluttajalle. Vaikka yritysten ja kuluttajien käyttämille päätelaitteille ei anneta yleisesti ottaen merkitystä soveltamisen suhteen, ei perinteistä puhelinmyyntiä lueta käytännesääntöjen soveltamisalaan kuuluvaksi. Käytännesäännöt sisältävät soveltamisensa osalta myös joitakin toimialakohtaisia poikkeuksia.

Yleinen tietojenantovelvollisuus

Käytännesääntöjen mukaan yritysten on annettava kuluttajille itsestään tiedot, jotka ovat sillä tavalla riittävät, että kuluttaja on tietojen perusteella selvillä siitä, minkä yrityksen kanssa hän toimii ja millä tavoin kyseiseen yritykseen on mahdollista ottaa yhteyttä. Yrityksen tulee näin ollen asettaa kuluttajan saataville, esimerkiksi kotisivuilleen, erikseen määritellyt tiedot niin, että kuluttajalla on halutessaan mahdollisuus tutustua tietoihin paremmin. Yrityksen tarjotessa palveluita tai tavaroita sähköisesti, on tietojenantovelvollisuuden katsottu kattavan ainakin yrityksen toiminimen, liiketoiminnassa käytetyn muun nimen, katuosoitteen sekä muut yhteystiedot, yritys- ja yhteisötunnuksen (Y-tunnus) ja mahdollisesti arvonlisäverotunnisteen tai yritystä valvovan valvontaviranomaisen yhteystiedot. Yrityksen ollessa säännellyn ammatin harjoittaja, kattaa tietojenantovelvollisuus myös muita tietoja. Yleisesti ottaen kuluttajan on voitava olla tietoihin tutustuttuaan selvillä siitä, kenen kanssa hän toimii.

Henkilötietojen käsittely sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt sisältävät myös henkilötietolain soveltamista koskevaa ohjeistusta. Henkilötietojen käsittelyn yleisten periaatteiden esittelyn myötä huomioitaviksi tulevat niin huolellisuusvelvoite, hyvä tietojenkäsittelytapa kuin henkilötietojen käsittelyn suunnittelu ja käyttötarkoitussidonnaisuutta koskeva vaatimus. Henkilötiedot määritellään yleisesti ottaen sellaisiksi merkinnöiksi, jotka kuvaavat joko luonnollista henkilöä, hänen ominaisuuksiaan tai hänen elinolosuhteitaan. Kyseiset merkinnät ovat sellaisia, että ne voidaan tunnistaa joko henkilöön, hänen perheeseensä tai hänen kanssaan samassa taloudessa eläviin kohdistuviksi. Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä huomioidaan myös tarve henkilötietojen riittävälle suojaamiselle.

Käytännesääntöjen voidaan katsoa henkilötietojen käsittelyyn liittyvän sisältönsä osalta etenevän henkilötietolain olennaisen sisällön esittelemisestä kyseisen sisällön soveltamiseen alan toimijoille olennaisissa tilanteissa. Käytännesäännöissä huomioidaan esimerkiksi se, että kuluttajalle saattaa kauppaa käytäessä muodostua asiakassuhde useampaan kuin yhteen yritykseen, jolloin myös rekisterinpitäjiksi on tarpeellista määritellä useampi yritys. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tavallisesti sellaista tahoa, jonka käyttöön henkilörekisteri perustetaan. Taho voi olla tällöin yksi tai useampi henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö. Rekisterinpitäjälle kuuluu myös oikeus määrätä rekisterin käytöstä. Rekisterinpitäjä on velvollinen laatimaan rekisteriselosteen, johon sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä katsotaan tarpeelliseksi kirjata liiketoimintamalli, jotta kuluttajalle on selvää, kuka on oikeutettu hänen tietojensa käsittelyyn. Käytännesääntöjen mukaan kyseinen tieto voidaan kirjata tarkasti myös muuhun asiakirjaan.

Käytännesäännöt käsittelevät henkilötietojen osalta myös niiden käyttöä markkinoinnissa ja asiakassuhteen aikana niin, että markkinoinnin osalta korostetaan henkilötietolain asettamien edellytysten täyttymisen tarpeellisuutta. Tällöin merkitystä voivat saada esimerkiksi rekisteröidyn suostumus, asiallinen yhteys ja sellaiset nimenomaiset säännökset, jotka koskevat markkinoinnissa tapahtuvaa tietojen käsittelyä. Asiallista yhteyttä tarkennetaan käytännesäännöissä niin, että yrityksellä on oikeus asiakkaidensa sellaisten tietojen käsittelyyn, jotka ovat yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta sekä tarpeellisia että asiallisesti perusteltuja. Kyseisenlaisina tietoina on pidetty yrityksen ja asiakkaan välisen yhteydenpidon myötä syntyneitä tietoja, kuten tietoja maksuista, tilauksista tai peruutuksista.

Tietojen suojaamisesta lyhyesti

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt sisältävät ohjeistusta liittyen myös tietojen suojaamiseen. Yritykseltä vaaditaan henkilötietojen suojaamista niin, että tietoihin liittyvää käsittelyä voivat tehdä vain määritellyt henkilöt, joiden voidaan katsoa tarvitsevan kyseisiä tietoja työtehtäviään suorittaakseen. Myös henkilötietoja sisältävään tietojärjestelmään pääsyn toteuttamista, kuten myös tietosuojan tasoa, koskevia vaatimuksia tarkennetaan käytännesäännöissä.

Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt sisältävät useita osa-alueita, joihin kaikkiin ei ole kuitenkaan mahdollista perehtyä tarkemmin tämän artikkelin puitteissa. Epäselvien kysymysten osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöt on luotu ohjeistamaan kuluttajan ja yrityksen välistä toimintaa, joka tapahtuu tietoliikenneverkon välityksellä.

- Yritys voi sitoutua käytännesääntöjen noudattamiseen niin halutessaan ja tiedottaa asiasta myös asiakkailleen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]