Minilex - Lakipuhelin

Oikeudesta olla yksin

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yksityisyys kuuluu kaikille. Se on perusoikeus ja osa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Lähtökohtaisesti yksityisyys tarkoittaa oikeutta olla yksin, jos niin haluaa.

Fyysinen yksityisyys eli ruumiillinen koskemattomuus on perustavanlaatuinen oikeus. Lähtökohtaisesti ketään ei saa koskea ilman hänen suostumustaan. Laissa säädetään erikseen, milloin poliisi voi puuttua rikoksesta epäillyn koskemattomuuteen. Melko lieväkin väkivalta on rangaistavaa. Esimerkiksi korkein oikeus on tuominnut lievästä pahoinpitelystä huoltajan, joka tukisti lasta ja antoi hänelle luunappeja.

Yksityisyyden toinen ulottuvuus on alueellinen yksityisyys. Kotirauha on jo pitkään ollut laissa suojattu. Kotirauhan piiriin kuuluvat muun muassa asunnot, loma-asunnot, porraskäytävät ja yksityiset pihat rakennuksineen. Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita se, joka oikeudettomasti tunkeutuu tai jää suojattuun paikkaan tai esimerkiksi metelöi. Oleskelu on oikeudetonta, jos yksikin asukas on käskenyt henkilöä poistumaan, eikä oleskelulle ole perustetta erityislaissa, esimerkiksi poliisilaissa.

Alueellista yksityisyyttä suojataan muuallakin kuin kotona. Esimerkiksi pukuhuoneissa meillä on oikeus olla yksin valvojiin nähden, minkä takia niissä ei saa olla valvontakameroita. Lisäksi lähestymiskielto voidaan määrätä tietylle henkilölle, jos on perusteltu aihe olettaa, että hän tulisi tekemään rikoksen suojattavaa kohtaan tai muuten vakavasti häiritsemään. Se voi koskea jopa perheenjäsentä. Yleensä lähestymiskieltoa haetaankin nykyistä tai entistä puolisoa kohtaan.

Yksityisyyttä on myös sosiaalinen yksityisyys. Jokainen voi pitää ihmissuhteensa, vapaa-aikansa ja muun yksityiselämänsä omana tietonaan, jos niin haluaa. Tätä turvataan viime kädessä rikoslailla, jonka mukaan teknisellä laitteella tehtävä salakuuntelu tai -katselu on usein rangaistavaa. Sallittua on kuitenkin ohimenevä avoin kameravalvonta, jota ei kohdenneta kehenkään.

Jokainen voi halutessaan pysyä poissa mediasta. Mediayksityisyyttä suojaavat muun muassa salassapitosäännökset. Media voi saada viranomaisilta tietoja vain rajoitetusti. Viime kädessä rikoslaki kieltää sakon uhalla levittämästä yksityiselämää loukkaavaa tietoa.

Yksityisyyttä on myös anonymiteetti eli oikeus toimia nimettömänä julkiseen valtaan nähden. Yleensä voimme kysyä ja saada tietoja viranomaisten asiakirjoista anonyymeinä. Lähtökohtaisesti voimme myös ilmaista mielipiteemme nimettöminä. Toki tämä mahdollisuus riippuu nettisivun ylläpitäjän tai lehden tahdosta - emme tietenkään voi velvoittaa heitä julkaisemaan anonyymejä tekstejä.

Yksityisyys ilmenee myös viestinnässä. Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Viestintäyksityisyyttä turvaa myös rikoslaki. Sen mukaan sakkoon voidaan tuomita se, joka toistuvasti häirintätarkoituksessa lähettää viestejä tai soittelee toiselle.

Yksityisyys ei sinänsä katoa mihinkään työpaikalla. Lain mukaan työntekijän sähköposteja saa hakea tai lukea vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Kyse täytyy olla itsenäisesti toimivasta työntekijästä, joka on tilapäisesti estynyt ja jolta ei saada suostumusta. Lisäksi sen tulee olla välttämätöntä esimerkiksi neuvottelujen loppuun saattamiseksi.

Edellä on esitelty fyysistä, alueellista ja sosiaalista yksityisyyttä, anonymiteettia sekä yksityisyyttä mediassa ja viestinnässä. Ne ovat olennaisia mutta eivät ainoita yksityisyyden ulottuvuuksia. Tarkempaa tietoa siitä, onko yksityisyyttäsi tietyssä tapauksessa loukattu, saa asiaan perehtyneeltä lakimieheltä.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa